Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.11.2014

Kulttuurialojen osuus kansantaloudessa laskee edelleen pelialan noususta huolimatta

Kulttuuri on perinteisesti ollut hyvin työvaltaista toimintaa. Kulttuurin toimialojen osuus koko kansantalouden työllisistä oli runsaat neljä prosenttia vuonna 2012. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuurin satelliittitilinpidosta. Peliala on eräs harvoista selvästi kasvavista kulttuurin osa-alueista, vaikka sen merkitys koko kulttuurin taloudessa ei ole vielä kovin suurta. Suurin osa pelialan toiminnasta jää nykyisen kulttuurisatelliitin rajausten ulkopuolelle, mutta koko pelialasta on nyt tehty erillisiä laskelmia.

Kulttuurialojen %-osuus kansantaloudesta 2008–2012 (EKT 2010)

Kulttuurialojen %-osuus kansantaloudesta 2008–2012 (EKT 2010)

Kulttuurin työllisyysosuus on suhteellisesti ottaen selvästi korkeampi kuin sen arvonlisäys- ja tuotososuudet, jotka olivat runsaat kolme prosenttia. Kulttuurin työvoimavaltaisuuteen on useitakin syitä: kulttuurialojen työlliset toimivat hyvin usein suhteellisen matalalla palkkatasolla eikä kulttuurialojen yritysten joukossa ole kovin paljon suuria voittoja tuottavia yrityksiä. Lisäksi osa-aikaisuus on useiden kulttuuristen alojen työllisten keskuudessa hyvin yleistä.

Kulttuurista toimintaa on meillä perinteisesti pidetty eräänlaisena pienimuotoisena, suhdanteita tasapainottavana tekijänä. Laman tullessa sen rooli yleensä hieman nousee, koska kulttuuriseen toimintaan sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä ja erilaisen vapaaehtoistyön rooli on siinä suuri. Suurimmalta osin kulttuuri ei myöskään ole ensisijainen rikastumisen väylä, vaan sitä pyritään tekemään huonoinakin aikoina, vaikka sitten ilman voittoa. Kulttuurin työllisyys- ja BKT-osuudet alkoivat nousta laman alkaessa loppuvuodesta 2008 ja niiden osuus kasvoi pahimpana lamavuonna 2009. Osuus kääntyi taas pienoiseen laskuun kansantalouden alkaessa hiukan toipua 2010. Vuonna 2012 sekä työllisyys- että arvonlisäysosuus jatkoivat laskuaan, tosin vain hivenen. Nousun veturiksi kulttuurista ei siten suoraan joitakin yksittäisiä aloja lukuun ottamatta ole, mutta välillisesti virikkeiden antajana se voi sitä olla.

Siirtymä ESA2010 –järjestelmään näkyy myös kulttuurisatelliitissa

Nyt julkaistut kulttuurisatelliitin luvut ovat kansantalouden tilinpidon uuden ESA2010 -järjestelmän mukaisia. Näiden laskelmien kannalta merkittävin yksittäinen muutos oli T&K-menojen pääomittaminen. Varsinaisiin kulttuurisatelliitin laskelmiin uudistuksella ei ollut suurta vaikutusta, mutta kun uusi laskentamenetelmä nosti esimerkiksi BKT:n tasoa noin 4 %, niin vastaavasti kulttuurin osuus hieman aleni. Menetelmäuudistus on pienentänyt kulttuurin suhteellista osuutta noin 0,1…0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2008-2012.

Peliala jää suurimmaksi osaksi nykyisen kulttuurisatelliitin ulkopuolelle

Kulttuurisatelliitin ohessa Tilastokeskuksessa on myös laskettu viime aikoina suurta julkisuutta saaneen pelialan kokonaiskehitys 2006-2012. Peliala on kokonaisuudessaan eräs harvoista kasvavista kulttuurin osa-alueista. Suurin osa pelinkehittäjäyrityksistä toimii kuitenkin tietokoneohjelmoinnin toimialalla, mitä ei näissä laskelmissa oteta mukaan kulttuurisatelliitin toimialoihin. Pelialan yritysten tuottamasta arvonlisäyksestä vain noin 10 % syntyy kulttuurialojen sisällä. Jos pelialan yritykset kuuluisivat kokonaisuudessaan satelliitin piiriin, ne nostaisivat kulttuurin arvonlisäystä arviolta 1…2 prosenttia, tuotosta ja välituotekäyttöä selvästi enemmän. Mikään ihmelääke edes kulttuurin talouteen - saati kansantalouteen - peliala siten ei ole.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 -menetelmän mukaisina vuosilta 2008-2012.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.


Lähde: Kulttuurisatelliitti, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, Aku Alanen 029 551 3320, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (231,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.11.2014

Viittausohje:

Tilasto: Kulttuurin satelliittitilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-959X. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/klts/2012/klts_2012_2014-11-20_tie_001_fi.html