Julkaistu: 19.4.2007

Vuoden 2005 päästötiedoista suomenkielinen yhteenveto

Tilastokeskus on tehnyt ensimmäistä kertaa suomenkielisen yhteenvetoraportin kasvihuonekaasupäästöistä koskien vuosia 1990-2005. Päästötiedot perustuvat vuosittain YK:n Ilmastosopimukselle toimitettavaan kansalliseen inventaarioon. Varsinaisten päästötietojen lisäksi raportissa valotetaan päästötrendien taustalla olevia syitä. Lisäksi raportissa luodaan katsaus tulevaisuuden päästöskenaarioihin sekä muiden maiden raportoimiin päästötietoihin.

Vuoden 2005 viralliset kasvihuonekaasupäästöt Ilmastosopimukselle

Tilastokeskus toimitti 13. huhtikuuta vuoden 2005 viralliset kasvihuonekaasupäästötiedot YK:n Ilmastosopimukselle. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat Kioton tavoitetason alapuolella. Suomen tavoitetason Kioton pöytäkirjan alla määrää vuoden 1990 päästötaso.

Kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 69,3 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia (CO2 ekv.), mikä on lähes 3% vuoden 1990 päästötason alapuolella. Alhaiset päästöt johtuivat suurelta osin muista syistä kuin varsinaisista päästövähennystoimista. Erinomaisen vesitilanteen vuoksi Suomi pystyi tuomaan ennätyksellisen paljon päästövapaata, vesivoimalla tuotettua energiaa Pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Kotimaassa fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun lauhdesähkön tuotanto laski. Energiantuotannon päästöt vuonna 2005 laskivat 33% verrattuna edellisvuoden tilanteeseen. Myös metsäteollisuuden työmarkkinakiista heijastui vähentyneen energiankulutuksen kautta teollisuuden ja energiasektorin päästömääriin.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vaihdelleet vuosina 1990-2005 huomattavasti. Päästösarjasta on erotettavissa kuitenkin nouseva trendi. Vuosittaista vaihtelua selittää pääasiassa tuontisähkön ja kotimaassa, fossiililla polttoaineilla ja turpeella tuotetun lauhdesähkön suhde energiankäytössä. Päästöjen vaihteluväli on ollut yli 10 miljoonan hiilidioksiditonnia.

Pääosa kasvihuonekaasupäästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä (CO2). Kaiken kaikkiaan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2005 17% pienemmät verrattuna edellisvuoden päästöihin, vastaten suurin piirtein vuoden 1990 CO2-päästötasoa. Päästöistä suurin osa oli peräisin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta energian tuotannossa (21,7 Mt CO2) ja teollisuudessa (11,4  Mt CO2). Myös liikenteen polttoaineiden päästöt olivat merkittävä CO2 päästölähde (13,5 Mt CO2.).

Muista tärkeistä kasvihuonekaasuista sekä metaanipäästöt (CH4) että dityppioksidipäästöt (N2O) ovat laskeneet vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Vuonna 2005 N2O-päästöt olivat 13% pienemmät ja CH4-päästöt lähes 30% pienemmät kuin vuonna 1990. Suurin osa N2O-päästöistä on maatalousmailta vapautuvaa dityppioksidia. N2O-päästöt ovat laskeneet lähinnä typpilannoituksen vähenemisen vuoksi. Muita mainittavia N2O päästölähteitä ovat energiasektorin päästöt sekä teollisuusprosesseista vapautuvat (ei-polttoperäiset) päästöt, mm. typpihapon valmistus. Metaanipäästöt muodostuvat pääasiassa jätteiden käsittelyn ja kotieläinten ruuansulatuksen päästöistä. Metaanipäästöt ovat pienentyneet erityisesti jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentymisen ja kaatopaikkakaasun talteenoton lisääntymisen sekä karjatalouden supistumisen vuoksi.

Jäähdytys- ja ilmastointilaitteissa käytettävien F-kaasujen päästöt (HFCs, PFCs ja SF6) ovat selkeässä kasvussa. Vuonna 2005 F-kaasujen päästöt olivat yli kahdeksan kertaa suuremmat kuin vuoden 1995 päästöt. Suomen F-kaasupäästöjä verrataan Kioton pöytäkirjan alla vuoden 1995 päästötasoon. F-kaasujen merkitys kokonaispäästöissä on kuitenkin pieni.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin (nk. nielusektori) nieluilla tarkoitetaan kasvihuonekaasujen sitoutumista ilmakehästä. Tämän sektorin nielut ja päästöt raportoidaan inventaariolaskennassa erillään muiden sektoreiden päästöistä. Suomessa sektorin nettonielu oli vuonna 2005 yli 30 milj. t CO2. Nielu muodostui pääasiassa metsien kasvun ilmakehästä sitomasta hiilidioksidista.

Kasvihuonekaasupäästökehitys sektoreittain vuosina 1990-2005 suhteessa vuoden 1990 tasoon, % (1990 = 100%).

kuva

Kasvihuonekaasupäästöt kaasuittain ja lähteittäin vuosina 1990, 1995-2005 (Gg CO2 ekv.)

Kaasu Päästölähde 1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Kaikki yhteensä 71 000 72 000 77 000 76 000 72 000 72 000 70 000 75 000 77 000 85 000 81 000 69 000
                           
CO2 yhteensä 57 000 58 000 64 000 63 000 60 000 59 000 57 000 62 000 65 000 73 000 69 000 57 000
  Energiantuotanto 53 000 55 000 61 000 59 000 56 000 55 000 54 000 59 000 61 000 69 000 65 000 53 000
  Teollisuusprosessit 3 300 3 000 3 200 3 500 3 400 3 500 3 600 3 600 3 500 3 800 4 000 3 700
  Liuotinkäyttö 116 81 76 74 74 73 72 72 68 64 65 60
                           
N2O yhteensä 7 900 7 200 7 100 7 100 6 900 6 800 6 800 6 800 6 800 6 900 6 900 6 800
  Maatalous 5 000 4 400 4 300 4 200 4 100 4 000 4 100 4 000 3 900 3 900 3 800 3 700
  Teollisuusprosessit 1 660 1 460 1 460 1 440 1 380 1 350 1 360 1 280 1 340 1 420 1 460 1 570
  Energiantuotanto 1 010 1 080 1 160 1 190 1 200 1 230 1 220 1 300 1 360 1 440 1 450 1 350
  Jätteiden käsittely 164 163 163 162 158 156 158 160 157 161 161 164
  Ilokaasun käyttö 62 62 62 62 62 62 53 50 43 40 40 47
                           
CH4 yhteensä 6 300 6 100 6 000 5 900 5 700 5 600 5 400 5 300 5 100 4 900 4 700 4 500
  Jätteiden käsittely 3 800 3 800 3 700 3 600 3 400 3 300 3 100 3 000 2 800 2 600 2 500 2 300
  Maatalous 2 150 1 930 1 950 1 980 1 940 1 910 1 910 1 880 1 900 1 880 1 860 1 850
  Energiantuotanto 316 378 387 375 376 355 341 361 357 362 347 345
  Teollisuusprosessit 9 14 14 13 15 15 15 15 14 15 16 16
                           
F-kaasut yhteensä 94 98 150 240 300 400 580 730 530 710 730 890

Huom. Pyöristyksistä johtuen taulukossa esiintyvät summat eivät aina täsmää.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin päästöt ja nielut vuosina 1990, 1995-2005 (Tg CO2 ekv.).

    1990 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
CO2 Yhteensä -21 -15 -23 -17 -16 -17 -16 -19 -19 -18 -19 -31
  Metsät -28 -24 -31 -25 -25 -26 -25 -28 -27 -26 -26 -38
  Ruohikkoalueet -1,6 1,1 0,6 1 1,7 2,4 3 3,2 2,7 3 3,2 2,3
  Turvetuotantokentät 0,59 0,66 0,67 0,68 0,68 0,68 0,68 0,67 0,69 0,64 0,61 0,73
  Maatalousmaa 7,4 6,9 7,1 6,7 6,1 5,8 5,3 5,1 4,6 4,2 3,9 3,6
                           
N2O Yhteensä 0,036 0,015 0,017 0,022 0,018 0,023 0,022 0,02 0,021 0,02 0,02 0,02
  Metsät 0,028 0,007 0,008 0,013 0,009 0,014 0,014 0,012 0,012 0,012 0,012 0,011
  Turvetuotantokentät 0,008 0,008 0,009 0,009 0,009 0,009 0,009 0,009 0,009 0,008 0,008 0,009
                           
CH4 Yhteensä 0,015 0,012 0,01 0,013 0,009 0,012 0,009 0,012 0,013 0,012 0,008 0,011
  Metsät 0,009 0,005 0,003 0,006 0,002 0,005 0,002 0,005 0,006 0,005 0,002 0,004
  Turvetuotantokentät 0,006 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,007 0,006 0,007

(negatiivinen luku tarkoittaa nielua, positiivinen luku päästöä)

Vuoden 2005 koko raportointi

Lähde: Greenhouse gas emissions in Finland 1990-2005, National Inventory Report to the UNFCCC, 15th April 2007. Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Pipatti (09)1734 3543, Tuija Lapveteläinen (09 )1734 3528, etunimi.sukunimi@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot


Päivitetty 19.4.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/2005/khki_2005_2007-04-19_tie_001.html