EMU-velan muutokseen vaikuttavat tekijät, mrd. euroa
1)
| |
2005 |
2006 |
2007* |
2008* |
| A Julkisyhteisöjen raportoitu nettoluotonanto
vastakkaismerkkisenä |
-4,4 |
-6,7 |
-9,4 |
-8,2 |
| B Julkisyhteisöjen rahoitusvarojen nettohankinta, sulautettu
(plus-merkki = lisäys) |
2,4 |
7,4 |
8,5 |
8,1 |
| B.1 Talletukset |
-0,4 |
1,2 |
0,6 |
0,8 |
| B.2 Sijoitukset muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin |
1,9 |
0,9 |
-1,0 |
3,4 |
| B.3 Lainananto |
0,1 |
0,5 |
-0,1 |
3,5 |
| B.4 Osakesijoitukset |
1,4 |
4,7 |
7,9 |
0,4 |
| B.5 Muut rahoitussaamiset |
-0,6 |
0,1 |
1,0 |
0,0 |
| C EMU-velkaan kuulumattomien velkojen netto-hankinta,
sulautettu |
-0,6 |
0,0 |
-0,3 |
1,0 |
| D Valuuttakurssivaikutus |
0,0 |
0,0 |
-0,7 |
-0,1 |
| E Muut (korkojen suoritekirjaus, velan emissio-ja
pääomavoitot/-tappiot, tilastollinen ero) |
0,7 |
-0,6 |
-0,5 |
-1,0 |
| EMU-velan muutos = A+B+C+D+E (plus-merkki kuvaa velan
kasvua) |
-1,9 |
0,0 |
-2,5 |
-0,2 |
1) * Ennakkotieto Taulukko sisältää neljältä edelliseltä vuodelta
tiedot EMU-velan muutokseen vaikuttaneista tekijöistä.
Julkisyhteisöjen velkaantumiseen ja sen muutokseen vaikuttaa
alijäämien ohella moni muu tekijä. Taulukossa on kuvattu niin
alijäämän kuin muidenkin tekijöiden kontribuutiot EMU-velan
muutokseen.
Taulukosta nähdään, paljonko julkisyhteisöt sijoittivat
rahoitusvaroihin, mikä oli EMU-velkaan kuulumattomien velkojen
(siirtovelkojen yms.) muutos sekä paljonko valuuttakurssit ja muut
kirjauserot vaikuttivat EMU-velan muutokseen neljänä viimeisenä
vuotena. Em. kirjauseroja syntyy eniten korkojen jaksottamisesta
sekä velan emissioista tai ennenaikaisista kuoletuksista
aiheutuneiden voittojen ja tappioiden kirjaamisesta.
Kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonanto (A.) kirjataan
taulukkoon vastakkaismerkkisenä; viime vuosien ylijäämä
(positiivinen nettoluotonanto) on vähentänyt velanottotarvetta.
Summaamalla taulukon erät A-E saadaan julkisyhteisöjen EMU-velan
muutos vuoden aikana. Etumerkiltään positiiviset erät vaikuttavat
velkaa lisäävästi. Koska EMU-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa
muille sektoreille, kaikki erät on tilastoitu sulautettuina eli
julkisyhteisöjen sisäiset saamiset ja velat on vähennetty.
EMU-velka ei kata kaikkia ESA95:n mukaisia rahoitusvaateita.
Johdannaisten, kauppaluottojen ja siirtovelkojen vaikutus EMU-velan
muutokseen kuvataan taulukon kohdassa C. Muita raportoidun velan
muutokseen vaikuttavia tekijöitä (E.) ovat mm. velan konversioista
aiheutuneet pääomatappiot, erot kassa- ja suoriteperusteisten
kirjausten välillä sekä mahdollinen tilastollinen ero
kansantalouden tilinpidon sektoritilien ja rahoitustilien
välillä.
Taulukon tiedot vastaavat EDP-raporttitaulun 3A tietoja.
Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka
EMU-kriteerien mukaisina 2008, Tilastokeskus
Lisätietoja: Mika Sainio (09) 1734 2686,
Matti Okko (09) 1734 3341, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
Päivitetty 30.09.2009
Julkaisun sisällysluettelo (Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2008)
Viittausohje:
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2008,
EMU-velan muutokseen vaikuttavat tekijät, mrd. euroa 1)
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2012].
Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2008/jali_2008_2009-09-30_tau_007_fi.html.