Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Energian hankinta ja kulutus 2019, 1. vuosineljännes

Julkaistu: 18.6.2015

Energian kokonaiskulutus laski 6 prosenttia tammi-maaliskuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 361 petajoulea (PJ) tammi-maaliskuussa, mikä oli lähes 6 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Sähkön kulutus oli 23,4 terawattituntia (TWh), eli 2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 14 prosenttia viime vuoden tasosta.

Energian kokonaiskulutus

Energian kokonaiskulutus
*ennakollinen

Yksittäisistä energianlähteistä tammi-maaliskuussa eniten väheni turpeen kulutus, 23 prosenttia (6,2 PJ). Hiilen (sisältää kivihiilen lisäksi koksin sekä masuuni- ja koksikaasut) kulutus laski 11 prosenttia (4,5 PJ) kuten myös maakaasun (3,4 PJ). Öljyn kulutus puolestaan nousi 4 prosenttia (2,7 PJ) ja puupolttoaineiden laski 6 prosenttia (6,2 PJ).

Kotimainen sähköntuotanto laski tammi-maaliskuussa 5 prosenttia viime vuodesta. Olkiluoto 2 -ydinvoimalaitosyksikön vajaan kolmen viikon seisokki helmikuussa näkyi 7 prosentin laskuna ydinvoimalla tuotetun sähkön määrässä. Sähkön markkinahinnan lasku on heikentänyt lauhdevoiman kannattavuutta ja sen tuotanto vähenikin 15 prosenttia, ollen vain 8 prosenttia kokonaistuotannosta. Tuulivoiman tuotanto jatkoi kovaa kasvuaan ja oli 121 prosenttia suurempaa kuin vuosi sitten. Sähkön nettotuonti kasvoi 8 prosenttia ja sen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli ennätystasolla, 22 prosentissa. Venäjältä tuotu sähkö kasvoi 2,5-kertaiseksi, palautuen lähelle viime vuosien keskiarvoa. Nettotuonti Pohjoismaista supistui 18 prosenttia, mutta oli edelleen selvästi suurempaa kuin viime vuotta edeltävinä vuosina. Vienti Viroon supistui viime vuoden ennätystasosta vain prosentin.

Tammi-maaliskuussa Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 2,3 miljardin euron arvosta, joka oli 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten energiatuotteita tuotiin Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 64 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita miljardin euron arvosta, joka oli 31 prosenttia vähemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 88 prosenttia.

Kivihiilivarastot olivat maaliskuussa 24 TWh eli 26 prosenttia suuremmat vuotta aiempaan verrattuna. Huhtikuun lopussa turvevarastoissa arvioitiin olevan energiaturvetta 15 TWh eli 71 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt)

4) Energialähde I/2015* Vuosimuutos-%* Osuus % energian
kokonaiskulutuksesta*
Öljy 76 603 4 21
Hiili 1) 36 251 -11 10
Maakaasu 28 822 -11 8
Ydinenergia 2) 60 489 -7 17
Sähkön nettotuonti 3) 18 240 8 5
Vesivoima 3) 12 773 10 4
Tuulivoima 3) 2 216 121 1
Turve 20 361 -23 6
Puupolttoaineet 90 462 -6 25
Muut 14 352 -1 4
ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 360 568 -6 100
Ulkomaanliikenne 9 252 30 .
Energiasektorin CO2-päästöt 12 -14 .
1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun.
2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %)
3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %)
4) *ennakollinen

Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Ville Maljanen 029 551 2691, energia@tilastokeskus.fi

Vastaavan tilastojohtajan sijainen: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (294,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 18.6.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 1. vuosineljännes 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2015/01/ehk_2015_01_2015-06-18_tie_001_fi.html