Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Avoimet työpaikat 2019, 3. vuosineljännes

Laatuseloste: Avoimet työpaikat

1. Tilastotietojen relevanssi

Avoimet työpaikat -tilasto antaa tietoa työmarkkinoiden kehityksestä ja muutoksesta työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tilastointia varten otokseen poimituilta toimipaikoilta kysytään avointen työpaikkojen lukumäärää tietyltä viiteajankohdalta. Viiteajankohta on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä (1.3., 1.6., 1.9., 1.12.). Viiteajankohdan pysyessä vuodesta toiseen samana luodaan joka vuosineljänneksellä tilannekatsaus työnkysynnästä työnantajilta saatuihin vastauksiin perustuen.

Avoin työpaikka on joko kokonaan uusi työpaikka tai jo olemassa oleva työpaikka, jolla ei ole hoitajaa. Määritelmän mukaan avoimen työpaikan on oltava haettavissa toimipaikan ulkopuolisille henkilöille ja työnantajan on pitänyt toimia aktiivisesti avoimen paikan täyttämiseksi. Aktiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi avoimen työpaikan ilmoittaminen työnvälitykseen, muiden ilmoituskanavien tai erilaisten kontaktiverkostojen käyttö. Avoimiin työpaikkoihin lasketaan myös ne lähitulevaisuudessa vapautuvat työpaikat, jotka työnantaja on ilmoittanut avoimiksi.

Avoimeksi työpaikaksi ei lasketa työpaikkaa, johon haetaan palkatonta harjoittelijaa, ulkopuolista alihankkijaa tai urakoitsijaa. Avoimeksi työpaikaksi ei myöskään huomioida sellaista työpaikkaa, joka täytetään palkalliselta tai palkattomalta vapaalta palaavalla työntekijällä. Myöskään lyhytaikaisten alle kuukauden kestävien sijaisuuksien ei katsota kuuluvan avoimiin työpaikkoihin.

Tiedonkeruussa on mukana noin 2 500 eri toimipaikkaa joka vuosineljänneksellä. Tiedonkeruun pohjalta muodostetaan kuva koko Suomen avoimista työpaikoista. Toimipaikoista kerätään tietoa henkilöstömäärästä, omistusmuodosta, avointen työpaikkojen määrästä ja niiden laadullisista ominaisuuksista eli osa-aikaisuudesta, määräaikaisuudesta ja vaikeasti täytettävyydestä. Lisäksi selvitetään, kuinka moni avoimista työpaikoista on vailla hoitajaa ja kuinka moni näistä vailla hoitajaa olevista työpaikoista täytetään vasta myöhemmin.

Aloite tutkimuksen tekemiseen tuli Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasian osastolta sekä Euroopan keskuspankista. Lähtökohta tutkimukselle oli tarve jäsenmaiden väliselle luotettavalle, säännölliselle, ajantasaiselle ja vertailukelpoiselle tiedolle avointen työpaikkojen lukumäärästä sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista. Tilaston laadinta on säädelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (N:o 453/2008).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on palkattua henkilöstöä vähintään yhden henkilötyövuoden verran. Toimipaikaksi määritellään yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Toimialoista edustettuina ovat muut paitsi kotitalouksien toiminta työnantajina, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä maanpuolustus.

Tutkimuksen otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämää Yritys- ja toimipaikkarekisteriä, joka sisältää noin 150 000 aktiiviseksi ilmoitettua toimipaikkaa, joissa henkilötyövuosina mitattu palkansaajien lukumäärä on vähintään yksi.

Vuodesta 2013 lähtien tutkimus on toteutettu uudistetulla otosasetelmalla. Otoskehikosta poimitaan vuosiotos systemaattisella satunnaisotannalla ositteittain. Ositteina käytetään toimipaikan henkilöstömäärään perustuvaa kokoluokkaa (1-4, 5-9, 10-49, väh. 50) sekä toimipaikan toimialaryhmää (A, B-E, F, G-I, J, K-L, M-N, O-Q, R-S). Vuosiotokseen poimitaan otoskehikosta noin 10 000 toimipaikkaa siten, että ne jakautuvat kokoluokkiin kiinteillä suhteilla (2 000, 3 000, 3 000, 2 000) ja ne vastaavat kussakin kokoluokassa otoskehikon toimialaositteiden jakaumaa. Otoskehikko on lajiteltu osoitteittain toimipaikan sijainnin mukaisesti, joten vuosiotos on alueellisesti itsepainottuva. Vuosiotos jaetaan neljännesotoksiin satunnaisluvun perusteella. Puolet neljännesotoksen toimipaikoista vaihdetaan uusiin joka vuosi. Yksittäinen toimipaikka on tutkimuksessa mukana kokoluokasta riippumatta korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuotena aina samalla vuosineljänneksellä.

Tiedonkeruu toteutetaan Tilastokeskuksen Tiedonhankinta-yksikköön kuuluvan CATI-keskuksen toimesta. Vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tiedonantajilla on ollut mahdollisuus vastata tutkimukseen myös verkkolomakkeella. Vuonna 2013 verkkolomakkeen kautta tehtiin 38 prosenttia kaikista haastatteluista. Vuoden 2013 tiedonkeruiden nettovastausaste oli 88 prosenttia.

Toimipaikasta pyritään löytämään tiedonantajaksi henkilö, joka tietää parhaiten kyseisen paikan rekrytoinneista. Henkilöstömäärältään pienemmissä toimipaikoissa tiedonantaja on useimmiten yrittäjä tai johtaja. Suuremmissa toimipaikoissa joudutaan yleensä ottamaan yhteyttä henkilöstöhallintoon. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa keskimäärin 5-10 minuuttia, mutta hajonta on suuri toimiala- ja kokoluokkaeroista johtuen. Avoimet työpaikat -tilaston tiedonkeruun yhteydessä kerätään tiedot myös työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimapalvelut-tutkimukseen, jota käytetään työvoimahallinnon toiminnan kehittämiseen ja toimipaikkojen rekrytointiongelmien kartoittamiseen.

Tiedonkeruussa saadut tiedot korotetaan ositteittain vastaamaan kehikon toimipaikkojen määrää. Näin muodostetut estimaatit kuvaavat koko Suomen avointen työpaikkojen lukumäärää kunakin viiteajankohtana. Koko maan tilannetta kuvaavien estimaattien lisäksi laaditaan tuloksia myös toimipaikan kokoluokka-, omistusmuoto-, suuralue- ja toimialatasoilla.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otostutkimuksen luonteesta johtuen estimaatit sisältävät aina otosasetelmaan liittyvää otantavirhettä. Tämän satunnaisvaihtelun suuruutta arvioidaan estimaattien keskivirheiden avulla. Keskivirheestä lasketaan estimaatille luottamusväli, joka tietyllä todennäköisyydellä sisältää estimoitavan parametrin todellisen arvon. Otostutkimukseen saattaa myös liittyä otosasetelmasta riippumatonta harhaa, joka johtuu esimerkiksi vastauskadosta tai otoskehikon yli- tai alipeitosta. Vuoden 2014 otoskehikossa on tavanomaista vähemmän toimipaikkoja, mikä voi osittain kertoa aikaisempaa suuremmasta alipeitosta.

Vastausaineiston editointi- ja validointivaiheissa havaintoarvot tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan osin ohjelmallisesti mutta myös manuaalisesti, jotta tuloksista saataisiin mahdollisimman laadukkaita. Tällä tavalla varmistetaan saatujen vastausten keskinäinen loogisuus ja yhteensopivuus. Selvästi poikkeavien arvojen vaikutusta tuloksiin rajoitetaan pienentämällä kyseiselle vastaukselle määritettyä korotuskerrointa.

Tilaston tulokset eivät ole kausitasoitettuja. Avointen työpaikkojen lukumäärässä on havaittavissa viiteajankohdasta johtuvaa merkittävää vaihtelua, mistä johtuen peräkkäisten vuosineljännesten lukumääriä vertaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä työvoiman kysynnän trendistä eikä sen mahdollisista muutoksista. Avointen työpaikkojen trendin kuvaamiseksi on syytä verrata ainoastaan peräkkäisten vuosien vastaavien neljännesten estimaatteja toisiinsa.

Taulukko 1. Esimerkki neljännesvuosiestimaattien tarkkuudesta: Avoimet työpaikat 2014, 1. neljännes

    Estimaatti Keskivirhe 95 %:n luottamusvälin pituus Suhteellinen keskivirhe (%)
Avoimet työpaikat Yhteensä 46 000  8 200 ± 16 100 17,8
Omistusmuoto Yksityinen yritys 32 300 7 900 ± 15 500 24,4
Kunta tai kuntayhtymä 5 600 1 000 ± 1 900 17,5
Valtio 700 200 ± 500 32,5
Järjestö, yhdistys tai säätiö 2 300 1 000 ± 1 900 41,5
Jokin muu 5 000 1 800 ± 3 500 36,1
Henkilöstömäärä 1–4 14 900 6 700 ± 13 200 45,2
5–9 5 200 1 000 ± 2 000 19,6
10–49 10 700 1 600 ± 3 100 15,0
50 tai enemmän 15 200 4 300 ± 8 400 28,3
Suuralue (2012) Helsinki-Uusimaa 11 900 2 800 ± 5 500 23,7
Etelä-Suomi 8 500 1 800 ± 3 600 21,8
Länsi-Suomi 12 800 3 800 ± 7 400 29,6
Pohjois- ja Itä-Suomi 12 200 6 500 ± 12 700 53,2
Toimiala (TOL 2008) A 200 200 ± 300 83,7
B–E 9 300 4 100 ± 8 100 44,4
F 1 200 700 ± 1 400 56,0
G–I 9 300 1 800 ± 3 600 19,5
J 1 500 500 ± 1 000 32,0
K, L 1 200 500 ± 1 000 41,7
M, N 12 200 6 500 ± 12 700 53,2
O–Q 6 600 900 ± 1 700 13,5
R–S 4 400 1 700 ± 3 400 39,3

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Avoimet työpaikat -tilaston tulokset julkaistaan neljännesvuosittain noin 45 päivän kuluttua neljänneksen päättymisestä. Ennakkotietoja ei laadita, vaan julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen toimipaikan antamia vastauksia.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tietopalvelu tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi ja puh. 029 551 2749.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Avoimet työpaikat -tilastoa on laadittu vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen, mutta tilastotiedot ovat julkisia vasta vuodesta 2003 lähtien.

Vuonna 2006 tiedonantajille annettiin mahdollisuus vastata tutkimukseen puhelinhaastattelun ohessa myös verkkolomakkeella. Tehdyn menetelmävertailututkimuksen perusteella tilaston aikasarjat ovat vertailukelpoisia tiedonkeruu-uudistuksesta huolimatta.

Vuodesta 2009 alkaen, Eurostatin suosituksesta, avointen työpaikkojen keskimääräinen vuosiestimaatti on laskettu neljännesvuosiestimaattien keskiarvona. Statfin-tietokannan vuosikeskiarvot noudattavat tätä laskentatapaa. Vuotta 2009 edeltäville Avoimet työpaikat -tilaston vuosiestimaateille on laskettu uudet korotuskertoimet yhdistetyn aineiston perusteella. Ero neljännesvuosiestimaattien keskiarvoon on ollut 1-5 prosenttia.

Avoimet työpaikat -tilaston otosasetelma muutettiin tilastovuodesta 2013 alkaen siten, että otoskohteet ja ositteet vastaavat paremmin tiedonkäyttäjien tietotarvetta. Tutkimuksen perusjoukko pysyy tehdyistä muutoksista huolimatta samana, mutta otoskohteiden vaihtuvuutta on nopeutettu ja otannassa huomioidaan toimipaikan kokoluokan ja sijainnin lisäksi myös sen toimiala, joka on keskeisin tiedonkäyttäjien tarvitsema tieto. Toteutetuilla uudistuksilla on merkittävä vaikutus tuloksiin, eikä niitä voi verrata aikaisemmin julkaistuihin tietoihin. Uuteen asetelmaan perustuvia Avoimet työpaikat -tilaston tietoja julkaistaan vuoden 2013 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Aikaisemmin tuotettuja aikasarjoja ei enää päivitetä.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskuksen otostutkimuksen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee rekisteritietoa avointen työpaikkojen määrästä ammattiryhmittäin ja ely-alueittain. Menetelmä-, määritelmä- ja tuotantoeroista johtuen ministeriön ja Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia. Keskeinen tilastojen välinen ero on siinä, että ministeriön laatimaan Työnvälitystilastoon sisältyvät vain ne avoimet työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet julkispalveluna tarjottuun työvälitykseen. Tilastokeskuksen tiedot puolestaan perustuvat otostutkimukseen ja kattavat osittain paitsi työvälitykseen ilmoitettuja mutta myös ilmoittamatta jätettyjä avoimia työpaikkoja.

Avoimet työpaikat -tilasto ei sisällä kaikkia avoinna olleita työpaikkoja otoskehikon perustana käytetyn Yritys- ja toimipaikkarekisterin rakenteesta ja tiedonkeruumenetelmästä johtuen. Avoimet työpaikat -tilasto ei huomioi kotitaloustyönantajien eikä kansainvälisten organisaatioiden tai toimielinten avoimia työpaikkoja. Lisäksi toimipaikan palkansaajien lukumäärälle asetettu yhden henkilötyövuoden kriteeri ja lyhytaikaisten sijaisuuksien jättäminen pois toimipaikan avoimista työpaikoista johtavat siihen, että osa avoimista työpaikoista voi olla ilmoitettu työnvälitykseen, mutta jää Avoimet työpaikat -tilaston ulkopuolelle.

Avoimet työpaikat -tilasto ei pyri korvaamaan Työnvälitystilastoa. Näitä kahta erilaista tietolähdettä on tarkasteltava toisiaan täydentävinä työn kysynnän mittareina.


Lähde: Avoimet työpaikat 2014, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Minna Wallenius 029 551 2749, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 14.11.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Avoimet työpaikat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2251. 3. vuosineljännes 2014, Laatuseloste: Avoimet työpaikat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atp/2014/03/atp_2014_03_2014-11-14_laa_001_fi.html