Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Avoimet työpaikat 2019, 3. vuosineljännes

Laatuseloste: Avoimet työpaikat

1. Tilastotietojen relevanssi

Avointen työpaikkojen tilasto perustuu otostutkimukseen, jonka avulla saadaan neljännesvuosittaista ja vuosittaista tietoja avoimista työpaikoista Suomessa. Avoimet työpaikat kuvaavat työvoiman kysyntää ja niiden määränmuutokset suhdannekehitystä työnantajien näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen avulla voidaan seurata työnantajien kokemia rekrytointivaikeuksia sekä työvoimapulan esiintymistä.

Avoin työpaikka voi olla joko kokonaan uusi työpaikka tai jo olemassa oleva työpaikka, jolla ei ole hoitajaa. Lisäksi avoimiin työpaikkoihin lasketaan ne lähitulevaisuudessa vapautuvat työpaikat, jotka työnantaja on ilmoittanut avoimiksi. Avoin työpaikka on täytettävä kolmen kuukauden kuluessa, paikka on oltava haettavissa myös toimipaikan ulkopuolisille ja työnantajan on pitänyt toimia aktiivisesti sopivan työntekijän löytämiseksi. Aktiivisia toimenpiteitä ovat mm. avoimen työpaikan ilmoittaminen työvoimatoimistoon, internet- ja lehti-ilmoittelu, sekä kontaktiverkostojen käyttö.

Toimipaikan avoimiin työpaikkoihin ei lasketa sellaisia työpaikkoja, joihin otetaan palkaton harjoittelija tai esimerkiksi ulkopuolinen alihankkija tai urakoitsija. Avoimia työpaikkoja eivät myöskään ole ne työpaikat, jotka täytetään palkalliselta tai palkattomalta vapaalta palaavalla työntekijällä. Myöskään lyhytaikaisia alle kuukauden kestäviä sijaisuuksia ei lasketa toimipaikan avoimiin työpaikkoihin.

Tutkimuksen avulla kerättävien tietojen viiteajankohta on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä. Näin ollen tutkimuksen avulla saadaan tilannekatsaus työmarkkinoiden avoimista työpaikoista neljästi vuodessa viitepäivien ollessa maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun ensimmäinen päivä.

Toimipaikoista kerättävät tiedot käsittelevät toimipaikan omistusmuotoa ja henkilöstömäärää sekä avointen työpaikkojen lukumäärää viiteajankohtana. Avoimena olevista työpaikoista tiedustellaan lisäksi laadullisia ominaisuuksia kuten osa-aikaisuutta ja määräaikaisuutta. Kiinnostuneita ollaan myös siitä, kuinka moni avoimista työpaikoista on vailla hoitajaa ja kuinka moni näistä vailla hoitajaa olevista työpaikoista aiotaan täyttää vasta myöhemmin. Työvoimapulan selvittämiseksi kysytään myös, kuinka monen viiteajankohtana avoimena olleen työpaikan täyttämisessä toimipaikalla on ollut vaikeuksia.

Neljännesvuosittain on haastateltavana noin 2 500 toimipaikkaa, joilta tiedustellaan viiteajankohdan avointen työpaikkojen määrää ja niiden ominaisuuksia. Haastattelujen pohjalta luodaan kuva koko Suomen avoimista työpaikoista. Aloite tutkimuksen tekemiseksi on lähtöisin Euroopan unionin komission työllisyys- ja sosiaaliasian osastolta sekä Euroopan keskuspankista. Avointen työpaikkojen tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 453/2008. Tavoite on saada luotettavaa, säännöllistä, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa jäsenmaiden työmarkkinoiden avoimista työpaikoista sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tutkimus suoritetaan otantatutkimuksena ja tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvat Suomessa (ml. Ahvenanmaa) sijaitsevat toimipaikat. Toimipaikka on joko yksityisen yrityksen tai julkisen sektorin omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Toimialoista edustettuina ovat kaikki.

Otoksen poiminnassa kehikkona toimii Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri, joka sisältää noin 150 000 aktiivista toimipaikkaa, joissa henkilötyövuosina mitattu palkansaajien lukumäärä on vähintään yksi. Kehikosta on rajattu pois puolustusvoimien toimipaikat.

Otoskoko on noin 10 000 toimipaikkaa vuodessa jakautuen tasaisesti eri vuosineljänneksille. Otantamenetelmä on ositettu satunnaisotanta ja ositusmuuttujina käytetään toimipaikan kokoa sekä alueellista sijaintia. Ositekoot kiintiöidään Bankierin allokointimenetelmän avulla. Kiintiöinnissä hyödynnetään toimipaikkojen liikevaihdon hajonnan suuruutta sekä yhteenlaskettua henkilöstömäärää kussakin ositteessa.

Henkilöstömäärältään suurimmat toimipaikat (>100) on jaettu eri vuosineljänneksille siten, että ne tulevat kaikki mukaan tutkimukseen kerran vuodessa. Henkilöstömäärältään pienempien toimipaikkojen osalta hyödynnetään rotatoivaa paneeliasetelmaa, jossa osa edellisen vuoden toimipaikoista vapautetaan. Yksittäinen alle 100 henkilön toimipaikka voi olla mukana tutkimuksessa yhtäjaksoisesti enintään neljä kertaa vuoden välein, minkä jälkeen se korvataan uudella kohteella.

Tiedot kunkin vuosineljänneksen noin 2500 otostoimipaikasta kerätään Tilastokeskuksen puhelinhaastatteluyksikössä (CATI-keskuksessa). Lisäksi vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen on tutkimuskohteille annettu mahdollisuus vastata haastatteluun myös web-lomakkeen avulla. Vuonna 2011 web-lomakkeella haastateltuja oli noin 36 prosenttia kaikista tutkimuskohteista.

Toimipaikasta pyritään haastattelemaan henkilöä, joka tietää parhaiten kyseisen toimipaikan rekrytoinneista. Henkilöstömäärältään pienemmissä toimipaikoissa kyseinen henkilö on useimmiten yrittäjä/johtaja ja suuremmissa toimipaikoissa joudutaan yleensä ottamaan yhteyttä johonkin henkilöstöhallinnon työntekijään. Haastattelu on kestoltaan lyhyt ja saman haastattelun yhteydessä kerätään tiedot myös työministeriön Työvoimapalvelut-tutkimukseen.

Saatu otos painotetaan siten, että estimoidut tulokset kuvaavat koko Suomen avointen työpaikkojen lukumäärää kunakin viiteajankohtana. Otoksen avulla estimoidaan sekä avointen työpaikkojen kokonaislukumäärät että työpaikkojen määrään suhteutetut avointen työpaikkojen astetta kuvaavat suhdeluvut. Koko maan tilannetta kuvaavien tulosten lisäksi lukuja estimoidaan myös eri alue-, yrityskoko- ja toimialatasoilla.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otantatutkimuksen luonteesta johtuen saadut tulokset sisältävät otanta-asetelmasta johtuvaa otantavirhettä. Tämän otostutkimuksissa esiintyvän satunnaisvaihtelun suuruutta voidaan arvioida estimaattien keskivirheiden kautta. Keskivirheen avulla voidaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle laskea luottamusväli, joka tietyllä todennäköisyydellä peittää estimoitavan parametrin todellisen arvon. Keskivirheet raportoidaan ainakin tärkeimpien estimaattien osalta. Lisäksi otantatutkimuksissa saattaa esiintyä otanta-asetelmasta riippumatonta harhaa johtuen esimerkiksi vastauskadosta tai otoskehikon yli- tai alipeitosta, jonka eliminoimiseksi painotus- ja estimointimenetelmiä kehitetään sekä käytettyä otoskehikkoa päivitetään säännöllisesti.

Myös kerätyn aineiston editointivaiheessa tehdään joitakin laadunparannustoimenpiteitä. Aineiston havaintoarvot tarkastetaan ja korjataan mahdollisimman oikeiksi. Myös yksittäisten arvojen keskinäinen loogisuus ja yhteensopivuus tarkistetaan. Tässä vaiheessa myös joitakin puuttuvia arvoja imputoidaan käyttäen hyväksi aineiston muiden samankaltaisten toimipaikkojen antamia tietoja. Lisäksi selvästi poikkeavien arvojen vaikutusta estimoitaviin lukumääriin rajoitetaan pienentämällä niiden painoa.

Esitettävät tulokset eivät ole kausitasoitettuja. Työmarkkinoiden avointen työpaikkojen lukumäärässä on kuitenkin havaittavissa vuodenajasta johtuvaa vaihtelua, mistä johtuen peräkkäisten vuosineljännesten lukuja vertaamalla ei voida tehdä johtopäätöksiä työvoiman kysynnän trendistä eikä sen mahdollisista muutoksista. Avointen työpaikkojen trendin kuvaamiseksi tutkimuksen on syytä verrata peräkkäisten vuosien vastaavien neljännesten estimaatteja toisiinsa.

Taulukko 1. Esimerkki neljännesvuosiestimaattien tarkkuudesta: Avoimet työpaikat 2012, 1. neljännes

    Estimaatti 95 %:n luottamusväli Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe (%)
Avoimet työpaikat Yhteensä 72 000 ± 8 400 4 300 5,9
Työnantaja Yksityinen yritys 51 200 ± 7 500 3 800 7,5
Kunta tai kuntayhtymä 13 900 ± 3 100 1 600 11,4
Valtio 1 400 ± 800 400 31,7
Järjestö, yhdistys tai säätiö 1 200 ± 600 300 25,3
Jokin muu 4 900 ±2 700 1 400 27,7
Henkilöstömäärä 1–4 16 200 ± 5 000 2 500 15,6
5–10 11 600 ± 3 500 2 300 15,2
11–99 30 000 ± 4 500 2 300 7,7
100 tai enemmän 14 800 ± 3 600 1 800 12,3
Suuralue (2012) Helsinki-Uusimaa 24 200 ± 5 000 2 600 10,5
Etelä-Suomi 14 600 ± 4 000 2 000 13,9
Länsi-Suomi 17 800 ± 4 000 2 000 11,5
Pohjois- ja Itä-Suomi 16 000 ± 3 600 1 900 11,6
Toimiala (TOL 2008) A 1 200 ± 1 100 500 45,3
B - E 10 900 ± 3 900 2 000 18,3
F 3 300 ± 1 900 900 29,0
G - I 21 600 ± 4 700 2 400 11,2
J 3 500 ± 1 700 900 25,6
K, L 2 300 ± 2 200 1 100 47,7
M, N 8 600 ± 3 000 1 600 18,1
O - Q 14 600 ± 2 800 1 400 9,9
R - T 6 600 ± 3 200 1 700 24,9

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Avointen työpaikkojen tilaston tuloksia julkaistaan neljännesvuosittain. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia. Tiedot julkaistaan noin viiden viikon kuluttua neljänneksen päättymisestä.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Avointen työpaikkojen tilaston tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston Työmarkkinat-sarjassa.

Avointen työpaikkojen tutkimusaineistoa ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten. Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot suojataan Tilastokeskuksen tietosuojaohjeessa määritellyn suojausluokan mukaan.

http://tilastokeskus.fi/meta/rekisteriselosteet/rekisteriseloste_avointentyopaikkojentutkimus.html

Tietopalvelu tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi ja puh. (09) 1734 3763.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Neljännesvuosittainen Avointen työpaikkojen tutkimusta on tehty vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Tilasto on vertailukelpoinen alkaen vuodesta 2003.

Vuonna 2006 tiedonantajille annettiin mahdollisuus vastata tutkimukseen puhelinhaastattelun rinnalla myös web-lomakkeella. Tehdyn menetelmävertailututkimuksen perusteella tilaston aikasarjat ovat vertailukelpoisia tiedonkeruu-uudistuksesta huolimatta.

Vuodesta 2009 alkaen, Eurostatin suosituksesta, avointen työpaikkojen keskimääräinen vuosiestimaatti on laskettu neljännesvuosiestimaattien keskiarvona. Statfin-tietokannan vuosikeskiarvot noudattavat tätä laskentatapaa. Ennen vuotta 2009 Avointen työpaikkojen tilaston vuosiestimaateille on laskettu uudestaan painot yhdistetyn aineistoon perusteella. Tuolloin ero neljännesvuosiestimaattien keskiarvoon on ollut 1-5 prosenttia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Myös työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee avointen työpaikkojen tilastoa Suomessa. Menetelmä-, määritelmä- ja tuotantoeroista johtuen työministeriön ja Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen lukumäärät eivät ole vertailukelpoisia. Keskeinen ero tilastojen välillä on, että työministeriön työnvälitystilastoon sisältyvät vain ne avoimet työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet työvoimatoimistoihin. Tilastokeskuksen luvut puolestaan perustuvat otantatutkimukseen ja kattavat sekä työvoimatoimistoihin ilmoitetut että ilmoittamatta jätetyt avoimet työpaikat. Toisaalta yritys- ja toimipaikkarekisterin rakenteesta ja tiedonkeruumenetelmästä johtuen eivät Tilastokeskuksenkaan luvut ole täysin kattavia. Tutkimus ei kata maanpuolustuksen tai yksityisten työnantajakotitalouksien avoimia työpaikkoja. Lisäksi toimipaikan palkansaajien lukumäärälle asetettu yhden henkilötyövuoden kriteeri ja lyhytaikaisten sijaisuuksien jättäminen pois toimipaikan avoimista työpaikoista johtavat siihen, että osa avoimista työpaikoista voi olla ilmoitettu työvoimatoimistoihin, vaikkakin Tilastokeskuksen tutkimuksen ulottumattomissa. Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen tutkimus ei siten pyri korvaamaan työministeriön avointen työpaikkojen tilastoa ja näitä kahta tilastoa onkin tarkasteltava lähinnä toisiaan täydentävinä työvoiman kysynnän mittareina.


Lähde: Avoimet työpaikat 2012, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Antti Halmetoja (09) 1734 3763, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 16.5.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Avoimet työpaikat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2251. 1. vuosineljännes 2012, Laatuseloste: Avoimet työpaikat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atp/2012/01/atp_2012_01_2012-05-16_laa_001_fi.html