YK:n vuosituhattavoitteet tuottivat maailman historian onnistuneimman köyhyyden vastaisen ohjelman 15 vuoden ajaksi. Vuodelle 2030 asetetut jatkotavoitteet koskevat koko maailmaa – ja rima on entistä korkeammalla.
Vähäisen talouskasvun ei tarvitse merkitä hyvinvoinnin rapautumista. Kanadalaisen taloustieteilijän laskelmissa niukka kasvu voikin edistää ihmisten ja luonnon parasta.
Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?
Viennin kilohinta polkee paikallaan noin 1,70–1,80 euron tuntumassa. Pari vuotta sitten kirjoitin Tieto&trendit-blogissa viennin jalostusasteesta. Päivitin nyt luvut muutamalla vuodella eteenpäin, ja kehityskuva näyttää edelleen samanlaiselta: reaalinen viennin kilohinta saavutti huippunsa vuonna 2008 – runsaat 2 euroa vuoden 2014 hinnoin.
”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”, kiteytti Gro Harlem Brundtland vuonna 1987. Tätä kestävän kehityksen poliittista määritelmää ovat tutkijat melkein 30 vuoden ajan yrittäneet tavalla tai toisella mitata.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden koko on tällä hetkellä noin 400 terawattituntia. Vuonna 2020 markkinoille syntyy kuitenkin noin 50 terawattitunnin ylitarjonta – jos norjalaisen Markedskraftin kokeneen analyytikon Olav Johan Botnenin ennusteeseen on uskominen.
Poliittisessa keskustelussa pallo pomppii välillä aika nopeasti asiasta toiseen. Tasavallan presidentti puhui uudenvuodenpuheessaan ahneutta vastaan ja tuki vielä viestiään hakemalla omaan palkkaansa alennusta. Ilmeisesti Sauli Niinistön viesti oli tähdätty suuripalkkaisille yritysjohtajille. Sillä suunnalla esimerkkiä ei selvistä kehotuksista huolimatta kuitenkaan seurattu.