Vuonna 2022 vajaa 30 000 suomalaista sai ansiotuloja eri kanaviin tuottamastaan verkkosisällöstä. Vaikka kaikki heistä eivät olisikaan kokopäiväisiä somevaikuttajia, on vaikuttajamarkkinointi kasvanut varteenotettavaksi joukkoviestinnän sektoriksi ja nuoria houkuttavaksi ammatiksi.
Verkkomedian seuraaminen yleistyi erityisesti pandemian alussa – toisena vuotena muutokset pienempiä
Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana.
Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.
Ruotsinkielisyys ei ole tiukkarajainen määritelmä ja suomenruotsalaisten lasten määrä voidaan laskea useammalla tavalla. Lähes puolet ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä lapsista on käytännössä kaksikielisiä. Erityisen yleistä tämä on pääkaupunkiseudulla.
Joka toinen sosiaalisen median käyttäjä näkee verkossa vihapuhetta. Nettikiusaaminen ja epäasialliset lähestymiset puolestaan rasittavat erityisesti nuoria. Tilastokeskus on kartoittanut suomalaisten kokemaa nettihäirintää ja verkossa havaitsemia vihamielisiä viestejä nyt kolmena vuotena.
Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.
Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kielitaitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan mediasisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta. Korkeakoulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin nettisisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttötapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.
Pelaaminen on perinteisesti ollut erityisesti lasten ja nuorten hupia. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan erilaiset pelit ovat suosittuja myös vanhemmissa ikäryhmissä. Intensiivisintä pelaaminen on edelleen pojilla ja nuorilla miehillä, joille muiden muassa strategia- ja ammuskelupelit ovat merkittävä ajanviete.
Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.
Jakelutekniikan muutokset ovat vaikuttaneet monin tavoin televisiomarkkinoihin ja ohjelmien katseluun. Varsinkin nuoret ovat vähentäneet lineaaritelevision katselua, mutta ikäryhmittäiset erot ovat suuria. Onko perinteinen televisio näivettymässä pois? Vapaa-aikatutkimuksessa kysyttiin television ja nettitelevision katselutavoista.
A downturn has plagued the mass media markets since 2012. The coming few years will show whether publishing – and the media field more broadly – will be able to renew in the midst of the transition and rise from financial difficulties.
Laskusuhdanne on koetellut joukkoviestintämarkkinoita vuodesta 2012. Seuraavat vuodet näyttävät onnistuuko kustannusala – ja media-ala laajemminkin – uudistumaan murroksen keskellä ja nousemaan talousvaikeuksista.
Ulkomaisten matkailijoiden matkustajaliikenne Suomeen on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Erityisesti venäläisten matkailu on lisääntynyt tuntuvasti. Tilastokeskuksen toteuttaman rajahaastattelututkimuksen mukaan yhä useammat ovat Suomessa lomamatkalla.