Työllisyyden kasvu yllätti, taustalla monia asioita
25.2.2020
Kuva: shutterstock
Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyysasteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epäuskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?
Ensimmäisenä tulee mieleen, että vertailuajankohdan eli tammikuun 2019 luku saattoi jäädä syystä tai toisesta vaisuksi, jolloin nyt on ollut ”helppo” ylittää vertailuajanjakson taso. On näyttöä, että näin on käynyt: tammikuussa 2019 työllisten määrä oli edellisen kerran alle 2,5 miljoonaa.
Kuviossa 1 nähdään sekä kausitasoittamaton työllisten määrän että trendin kehitys tammikuusta 2018 alkaen. Vuodenvaihteen tienoilla työllisyys on aina matalimmillaan, ja tammikuussa 2019 kenties odotettuakin heikompaa.
Kuvio 1: Työllisten määrä kuukausittain 1/2018-1/2020, kausitasoittamaton sekä trendi, tuhatta
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.
Satunnaisuudellakin vaikutuksia tuloksiin
Toisena selityksenä mieleen tulevat työvoimatutkimukselle mahdolliset satunnaisvaihtelut. Laatuselosteessa on kerrottu tarkemmin, mitä otannasta aiheutuva epävarmuus merkitsee tuloksissa. Tammikuun työllisten määrän virhemarginaali 95 prosentin luottamusvälillä mitaten on ±34 000, joten työllisten määrän muutos (+46 000) menee sen ulkopuolelle.
On silti mahdollista ja odotettavaakin, että sattuma heiluttaa joskus lukuja isommalla kädellä. 98 prosentin virhemarginaalin raja on samaa luokkaa kuin estimaatin muutos nyt.
Sattuman kädenheilauksella voi epäillä olevan vaikutusta silloin, kun aikasarjassa havaitaan poikkeavia lukuja.
Esimerkiksi vuonna 2019 kuukausitason muutokset verrattuna edellisen vuoden lukuihin eivät kehity aivan tasaisesti (kuvio 2).
Kuvio 2: Työllisten määrän muutos kuukausittain verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, 1/2019-1/2020, tuhatta
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.
Maaliskuussa muutoksen suuruus oli poikkeuksellisen suuri. Sen sijaan kesä-heinäkuussa työllisyyden kasvu hiipui lähes täysin, mutta elokuusta alkaen koettiin jälleen kasvupyrähdys, vaikkakin melko epätasainen.
Vaisuhkon marraskuun jälkeen joulukuussa ja varsinkin tammikuussa näkyy selvemmän kasvun lukuja. Tämä selittää todennäköisesti myös sitä, miksi työllisyysasteen trendi korjasi niin selvästi ylöspäin nyt tammikuussa.
Neljännesvuosiluvut kunniaan
Vanha viisaus sanoo, että työvoimatutkimuksessa tulee seurata yhtä lailla neljännesvuositason lukuja, joissa virhemarginaali kapenee. Kuvio 3 näyttää työllisyyden muutokset vuosineljännestasolla verrattuna edelliseen vuoden vastaavaan neljännekseen.
Kuvio 3: Työllisten määrän muutos vuosineljänneksittäin verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, tuhatta
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.
Kuviosta nähdään, kuinka työllisyyden muutoksen suunta ajanjaksolla on melko johdonmukainen. Vuoden 2019 aikana kasvu kokonaisuudessaan vaimeni selvästi verrattuna vuoden 2018 muutoslukuihin.
Summa summarum, jätetään samppanjapullojen poksauttelu myöhemmäksi ja katsotaan ensin helmi- ja maaliskuun luvut, ennen kuin tehdään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä työllisyyden äkillisestä muutoksesta ylöspäin.
Sillä välin on äärimmäisen tärkeää, että jokainen otokseen osunut vastaa tunnollisesti työvoimatutkimuksen kyselyyn!
Kirjoittaja työskentelee työvoimatutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen työvoimatilastossa.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.