Marraskuu on hirvieläinonnettomuuksien suhteen pahin kuukausi, mutta ei joulukuunkaan pimeydessä kannata lopettaa tienvierusten tarkkailua.
Metsäkaurisonnettomuudet kasvussa koko vuoden – avoin rajapinta mahdollistaa ilmiön liveseurannan
Viime viikkojen uutiset tieliikenteen riistaonnettomuuksista ovat olleet tavallaan odotettuja. Marraskuu on tyypillisesti riistakolarien synkin kuukausi. Vuoden 2018 marraskuussa Manner-Suomen alueella kirjattiin yli 2 000 riistaeläinkolaria, joista kaksi kolmasosaa oli kolareita valkohäntäpeurojen kanssa.
Tammi–lokakuun aikana sattui 700 riistaonnettomuutta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Lisäyksestä reilu 600 oli onnettomuuksia metsäkauriiden kanssa.
Metsäkaurisonnettomuudet lisääntyivät erityisesti toukokuussa. Tuolloin onnettomuuksia oli 186 enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lokakuussa kolarit olivat kasvussa: metsäkauriskolareita oli 142 enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemään riistaonnettomuustilastoon ja niitä on täydennetty Suomen riistakeskuksen tiedoilla vuoden 2019 osalta.
Riistaonnettomuustilaston tuotanto on mahdollista, koska Suomen riistakeskus jakaa avoimessa rajapinnassaan suurriistavirka-aputehtävien tiedot yritysten, viranomaisten ja kansalaisten käyttöön.
Rajapinnasta selviää onnettomuuksien olennaiset tiedot, jotka voi muokata taulukoituun ja järjestettyyn muotoon.
Riistakeskuksen rajapinta mahdollistaa käytännössä livetilanneseurannan. Esimerkiksi maanantaina 18.11. puoliltapäivin poimimani aineisto sisälsi kahdeksan saman päivän aikana tapahtuneita riistaonnettomuuksia. Marraskuunkin osalta onnettomuuksien tietoja oli kertynyt jo lähes tuhat kappaletta.
Metsäkauris on pienin ja siroin maassamme tavattavista hirvieläimistä. Sen säkäkorkeus on iästä riippuen 65–75 cm, pituus 90–130 cm ja paino 15–35 kg. Valkohäntäpeura on metsäkaurista suurempi. Säkäkorkeus on 90–110 cm, ruumiin pituus 150–180 cm. Pukin paino voi olla jopa 130 kg, naaraan 40–80 kg.
Onnettomuuksien alueellisessa jakaumassa ei ole tapahtunut muutoksia. Suurin osa onnettomuuksista on tapahtunut myös tänä vuonna Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa on sattunut yli puolet kaikista kuluvan vuoden riistaonnettomuuksista.
Myös Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä tapahtuu paljon onnettomuuksia. Lähes 20 prosenttia koko maan vahingoista on kirjattu näissä maakunnissa.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Kansainväliset tutkimustulokset paljastavat, että laudat häviävät ympäristöystävällisyydessä esimerkiksi bussille, silloin kun se on täynnä matkustajia. Sähköpotkulautojen käyttäjille tapahtuneet onnettomuudet puhuttavat myös Suomessa. Tieliikenneonnettomuustilastoihin ne eivät toistaiseksi vielä päädy.
Suomessa, toisin kuin Hollannissa, sähköpyörien osuus koko polkupyörämarkkinasta on vielä pieni.
Pyöräilijöille ja mopoilijoille sattuneet tapaturmat ovat tyypillisiä onnettomuuksia, joita ei ilmoiteta poliisille.
Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaostolta on juuri valmistunut tutkimus vuosien 2010 ja 2011 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista.Tutkimus valmistui yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja se linjaa myös tilastoinnin kehittämisen suuntaviivoja. EU suosittaa, että kaikki jäsenmaat raportoisivat vakavasti loukkaantuneiden määrän vuodesta 2014 lähtien.
Tilastokeskus avaa tieliikenneonnettomuuksien paikkatietoaineistoa veloituksetta avoimeen käyttöön. Esimerkiksi koululaisten vanhemmat voivat jatkossa tarkastella henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määriä kartalla ja koulujen alkaessa arvioida eri reittien turvallisuutta.