Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

EU:n tärkeimmästä saavutuksesta tuli ongelma – ja ihmis­oikeuksien toteuttamisesta tehtiin pelote

17.6.2019
Kuva: Aki Harju

”Samalla kun Brysselissä kiisteltiin eurooppalaisten turvapaikka­säännösten uudistamisesta, Muhammed Bouazizin vihannes­kärry takavarikoitiin Sidi Bouzidin kaupungissa noin 300 kilometriä Tunisian pää­kaupungista Tunisista etelään.”

Virkkeeseen tiivistyy maailmoja – ja myös Euroopan porteilla -kirjan (Gaudeamus, 2019) ansiokkuus. Ala­otsikko on Turvapaikka­politiikan vaikeat vaiheet, ja niitä toimittaja Anna-Kaisa Hiltunen valottaa niin päättäjien kabinettien kuin hätää kärsivien turvapaikan­hakijoiden vinkkelistä.

Kirjan fokus on nimen mukaisesti EU:n politiikassa, sen muotoutumisessa kriisien kautta. Mutta sukellukset Euroopan portteja kolkuttelevien todellisuuteen muistuttavat, mistä kuitenkin on kyse.

Kyse turvapaikka­politiikassa on vuosi­kymmenien aikana ollut ihmisistä, 12-vuotiaasta vietnamilaisesta Tu Dung Dangista, jolla oli onnea, Egean­meren rannalle huuhtoutuneeseen kaksi­vuotiaaseen Alan Kurdiin.

Ihmisiä Angela Merkelistä Victor Orbaniin tietenkin istuu myös politiikan pöydissä.

Toki kyse on määristäkin, Euroopan eri porteilla kolkuttavien määristä, ja niitä kirja valottaa kartoilla, taulukoilla ja tilasto­kuvioilla. Mutta yhtä lailla tarinoilla ja tilanne­kuvauksilla, Toisen maailman­sodan loppu­vaiheista Berliinin muurin murtumiseen ja Jugoslavian hajoamis­sodista Välimeren ihmis­salakuljettajiin. 

Kyse on myös Euroopan integraatiosta. Vapaan liikkuvuuden sisä­markkinat ja niiden sisältä parempaa elämää etsivien kansain­vaellus on vaikea yhtälö. Yhtälö selittää, miksi maahan­muuton ja EU:n vastustus kietoutuvat niin tiiviisti yhteen oikeisto­populistien aatteissa.

Pelissä on EU:n tärkein saavutus: tuoreen kyselyn mukaan EU-kansalaiset arvostavat unionissa juuri ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. 

Kyse on myös sopimuksista. Voidakseen ymmärtää turvapaikka­politiikkaa on tiedettävä ainakin Geneven ja Dublinin sopimuksista, miksei Maastrichtin, Amsterdamin ja Lissaboninkin.

Ja onhan kyse rahasta. Kun EU:n komissio ehdotti touko­kuussa 2016 pysyvää turvapaikan­hakijoiden jako­mekanismia, se tuli ehdottaneeksi myös hintaa turvapaikan­hakijalle. Sellaisen vastaan­ottamisesta kieltäytyvä jäsenmaa voisi ostaa itsensä ulos siirrosta hintaan 250 000 euroa per hakija.

Komission esitys jako­mekanismiksi meni uusiksi EU-parlamentissa, parlamentin ehdotus jumittui ministeri­neuvostoon ja mekanismin vastustajien kanta vei asian EU-tuomio­istuimeen. Tapahtumien kulku on kuvaava.    

Suhtautuipa maahanmuuttoon miten vain, Euroopan porteilla on suositeltavaa luettavaa. Sen piirtämää kokonaiskuvaa vasten voi tarkastella myös tänään julkaistuja Suomen pieneneviä maahanmuuttolukuja. Kirja piirtää tasa­painoisesti kuvaa tilanteesta, johon ei ole yksin­kertaisia ratkaisuja.

Kuitenkin Hiltunen uskaltautuu viimeisessä luvussa esittämään myös ratkaisuja. Ratkaisuja tarvitaan tilanteeseen, jossa näyttää siltä ”kuin EU olisi halunnut rakentaa turvapaikka­järjestelmästään jonkinlaisen pelotteen”.  

Tilanne on tulenarka, niin kuin aina. Vuoden 2010 joulukuussa Muhammed Bouazizi päätyi käsi­rysyyn ja poliisin kouriin. Myöhemmin samana päivänä hän kaatoi päälleen bensiiniä ja sytytti arabi­maailman tuleen. Seuraukset näkyivät pian Lampedusalta Evros­joelle Euroopan porteilla.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Blogi
17.11.2023
Kimmo Haapakangas

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Artikkeli
18.11.2022
Marjut Pietiläinen

Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.

Blogi
6.6.2022
Pekka Myrskylä

Muuttoliike kompensoi tasaisesti pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt niistä 14 on nettomaahanmuuton ansiosta jo yli 70 000 hengen ikäluokkia.

tk-icons