tk-icons
Sivuston näkymät

Varainsiirtovero kannattaisi korvata kiinteistöverolla

3.12.2018
Kuva: Kari Likonen

Katariina Pentti kirjoitti mielenkiintoisen blogin 14.11.2018 kysyen, mitä jos asuntojen varainsiirtovero korvattaisiin kiinteistöverolla.

Monet ekonomistit kannattavat tätä ajatusta. Niin teen minäkin sillä tarkennuksella, että vero poistettaisiin vain asunnoilta. Näin menetys varainsiirto­verokannan yhtenäistämisestä olisi myös pienempi, kuten käy ilmi kun pilkotaan vero pienempiin osiin ja katsotaan miten paljon kiinteistöveroa pitäisi korottaa näiden korvaamiseksi.

Aiheesta on tehty tutkimuksia Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, mutta tuloksia on vaikea soveltaa suoraan Suomeen1). Tutkimuksissa on todettu, että suuret nousut varainsiirto­verossa tai vastaavan tyyppisissä veroissa vähentävät asunto­kauppaa.

Meillä varainsiirtoveron muutokset ovat olleet muutaman desimaalin luokkaa, ja johtopäätösten tekeminen niiden vaikutuksista kaupankäyntiin on ollut vaikeaa.

Vuoden 2014 maaliskuun alussa osakehuoneistojen varainsiirto­veroa nostettiin 1,6 prosentista kahteen prosenttiin. Osakeasuntojen kaupankäynnissä oli piikki helmikuussa, mutta muuten oli vaikea todentaa, oliko veron nostolla vaikutuksia kaupan­käyntiin.

Varainsiirtoveron tuotto valtiolle oli 775 miljoonaa euroa vuonna 2017. Yleensä tämä veron tuotto yhdistetään kokonaan osake- ja kiinteistö­muotoisten asuntojen kauppaan. Veroa kerätään kuitenkin muustakin kuin asuinhuoneisto­kaupoista, ja ensiasunnon ostajat on pääosin vapautettu verosta.

(Ensiasunnon ostajien laskennallinen verotuki on 95 miljoonaa euroa vuodessa. Vanhojen osakeasuntojen kaupoista ensiasunnon ostajien osuus on vaihdellut 20-25 prosentin välillä.)

Veron 775 miljoonan euron tuotosta asuntokaupat toivat 295 miljoonaa. Muiden kiinteistökauppojen veroista tuli 215 miljoonaa ja loput 265 miljoonaa muiden kohteiden varainsiirtoveroista.

Taulukko 1. Varainsiirtoveron tuotto asunnoista vuonna 2017, miljoonaa euroa
Kohde 4 % verokanta 2 % verokanta Yht. 
Vanhat osakeasunnot   126  
Uudet osakeasunnot   48  
Vanhat kiinteistöasunnot  75    
Uudet kiinteistöasunnot 46    
Yhteensä 121 174 295

Lähde: Ilkka Lehtisen laskelmat perustuen Tilastokeskuksen osake- ja kiinteistömuotoisten asuntojen kauppoihin ja tuotantoon vuonna 2017. Lisäksi laskelmissa on käytetty kiinteistöjen kauppahintatilastoa (MML), Ympäristöministeriön raporttia 4-2015 ja Valtiovarainministeriön budjettilaskelmia.

 

Varainsiirtoverokannan yhtenäistämisen vaikutus verokertymään olisi pieni, ja se saattaisi piristää omakotitalo­kauppaa. Verotulojen lasku voisi jäädä oheisia laskelmia pienemmäksi kaupan lisääntyessä. Veron poistaminen kokonaan asunto­kaupoista voitaisiin korvata kiinteistöveron nostolla.

Ilkka Lehtinen on Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt tilastoasian­tuntija.

 

1) Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuushanke, Ympäristoministeriön raportteja 4-2015, 24.2.2015 ja siihen liittyvä VATT:n kirjallisuuskatsaus 3.9.2014.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
31.10.2019
Elina Vuorio

Asuntokaupan vilkkauden arviointiin on käytössä aineistoja Verohallinnosta, Kiinteistön­välitysalan keskusliitosta ja Maanmittaus­laitokselta. Koko totuutta ei kerro niistä mikään.

Artikkeli
31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Artikkeli
27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.