tk-icons
Sivuston näkymät

Vahvat oluet ja lonkerot tulivat vähittäiskauppoihin – miten kävi hinnoille?

26.10.2018
Twitterissä: @nieminekri

Tammikuussa 2018 astui voimaan osa alkoholilain kokonaisuudistusta. Sen seurauksena vähittäiskaupat saivat luvan aloittaa ns. vahvojen oluiden, siiderien ja lonkeroiden myynnin kuluttajille. Nyt kaupoista voi ostaa enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia.

Ennen lakimuutosta ounasteltiin, että vahvojen alkoholijuomien, erityisesti oluen, myynti kasvaa huomattavasti ja samalla vahvojen juomien hinta alenisi kymmeniä prosentteja. Mutta miten kävi?

Se selviää Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin hintaseurannasta, jonka mukaan hintakehitys on pääasiallisesti ollut hyvin maltillista.

Kuviossa 1. vertaillaan vahvojen oluiden, siiderien ja lonkeron hintakehitystä 9 kuukauden aikasarjana Alkossa ja vähittäiskaupoissa.

Kuvio 1. Vahvan oluen, siiderin ja lonkeron hintakehitys Alkossa ja vähittäiskaupoissa vuonna 2018 (2017:12=100)
Kuvio 1. Vahvan oluen, siiderin ja lonkeron hintakehitys Alkossa ja vähittäiskaupoissa vuonna 2018 (2017:12=100)
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Vähittäiskauppojen osalta tarkastelu alkaa Alkon vastaavan tuotteen joulukuun vähittäishinnasta, koska vahvoja tuotteitahan ei kaupassa myyty joulukuussa.

Kuviosta nähdään vuoden alussa toteutettu alkoholijuomien valmisteveron nosto, joka koski kaikkia alkoholijuomia ja oli keskimäärin 10 prosenttia painottuen lievästi ei-väkeviin alkoholijuomiin.

Veromuutoksen vaikutus näkyy Alkon kohonneina hintoina. Vähittäiskaupan puolella veromuutos on ollut sama, mutta omaa myyntikatetta pienentämällä vaikutus on pidetty maltillisempana.

Tammikuusta eteenpäin hintakehitys on vähittäiskaupoissa ollut jokseenkin maltillista. Poikkeuksena ovat vähittäiskaupoissa myydyt vahvat oluet, joiden keskimääräinen hinnanlasku on vertailujaksolla ollut reilut 6 prosenttia.

Tehdään vielä sama vertailu keskivahvoille oluille, siidereille ja lonkeroille (Kuvio 2).

Kuvio 2. Keskivahvan oluen, siiderin ja lonkeron hintakehitys Alkossa ja vähittäiskaupoissa vuonna 2018 (2017:12=100)
Kuvio 2. Keskivahvan oluen, siiderin ja lonkeron hintakehitys Alkossa ja vähittäiskaupoissa vuonna 2018 (2017:12=100)
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Sama veromuutoksen vaikutus näkyy myös keskivahvoissa juomissa, joissa hinnanmuutos joulukuusta tammikuulle oli 2–7 prosenttia. Keskioluen hinta nousi vuoden alussa eniten vähittäiskaupassa, 7 prosenttia tasaantuen kesän aikana +5,5 prosentin tasolle.

Hinnanmuutoksen eroihin Alkon ja vähittäiskaupan välillä on useita syitä: Alkolla on oma hinnoittelutapansa, kun taas yrityksillä on erilaisia hinnoittelustrategioita. Myös eri myyntikanavien tuotetarjonnan erot voivat aiheuttaa eroa tämän tyyppisessä vertailussa.

Kuluttajahintaindeksin hintakeruussa käytetään Alko Oy:n kuukausittaista myyntiaineistoa. Sen lisäksi vähittäiskaupoista kerätään näistä tuotteista kuukausittain 100–200 kuluttajahintaa. Hintakeruu kattaa koko Suomen ja siinä on mukana myydyimmät tuotteet. Kuluttajahintaindeksin laskennassa verrataan samojen tuotteiden hintoja kuukaudesta toiseen.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
18.7.2019
Ilkka Lehtinen

Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.  

Artikkeli
19.1.2018
Ilkka Lehtinen

Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutus­määrät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautas­mallin aines­osien hinta­kehitykseen ja kulutukseen.

Blogi
10.8.2016
Ilkka Lehtinen

Kolme vuotta sitten näytti siltä, että EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä. Ruuan reaali­hinta, hinnat puhdistettuna yleisellä hinta­kehityksellä, oli palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.

Artikkeli
28.6.2016
Marianne Rautelin

Maatalouden tuotantokustannukset ovat kallistuneet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen. Maatalouden rakennemuutokselle ei näy loppua, vaikka viljelijän nykyahdinkoon kuluvana vuonna onkin luvassa pientä helpotusta.