Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Työajan pidennys on huomattavalle osalle huomaamaton

14.8.2017
Twitterissä: @TaskinenP

Noin puolet kaikista palkansaajista tunnistaa, että kilpailukyky­sopimuksen myötä työaikaa on lisätty tavalla tai toisella. Lähes 40 prosenttia koko­aikaisista palkansaajista ei kuitenkaan ole huomannut muutosta työajoissa.

Vuoden 2017 toisen vuosineljänneksen työvoima­tutkimuksessa noin 12 400 palkansaajaa vastasi kysymykseen: Onko työaikaasi muutettu tänä vuonna voimaan tulleen kilpailukyky­sopimuksen takia?

Kaikista palkansaajista (2 161 000) lähes puolet eli noin 49 prosenttia tunnistaa, että työaikaa on lisätty. Osa ei vielä ainakaan vuoden toisella neljänneksellä tiennyt, kuinka asia on.

Kuvio 1. Työajan muuttuminen kiky-sopimuksen vuoksi (Onko työaikaasi muutettu tänä vuonna voimaan tulleen kilpailukyky­sopimuksen takia? kaikki palkansaajat, %)

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Muutosta tunnistamattomien tai siitä tietämättömien osuus oli suuri erityisesti osa-aikatyötä tekevien joukossa, yhteensä noin neljä viidesosaa. Osa-aikaisia palkansaajia oli vuoden toisella neljänneksellä keskimäärin 328 000.

Kokoaikaisista palkansaajista lähes 40 prosenttia eli reippaasti yli 700 000 oli sitä mieltä, että kiky-sopimus ei ole muuttanut heidän työaikaansa. Valtaosa heistä työskentelee yksityisellä sektorilla.

Sen sijaan julkisen sektorin työntekijät vaikuttavat olevan selvästi kattavammin työaikaa koskevan kilpailukyky­sopimuksen piirissä, koskapa sekä valtiolla että kunnilla työskentelevistä kokoaikaisista palkansaajista lähes 80 prosenttia näki työajan lisääntyneen.

Kuinka paljon työaika on todellisuudessa muuttunut vuoden takaiseen verrattuna?

Koska kiky-lisäys on 38 tunnin työviikossa vain noin 1,3 prosenttia, muutoksen näkyminen tehdyn työajan tilastossa on epävarmaa ja vaatii pidemmän aikavälin tarkastelun.

Tehtyjen työtuntien vertailua edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen hankaloittaa työpäivien lukumäärien vaihtelu, erityisesti pääsiäisen ajoittuminen eri vuosina eri neljänneksille.

Pääsiäisen sijoittumisen vuoksi vuoden 2017 II neljänneksen työtunneissa nähtiin notkahdus alaspäin verrattuna viime vuoteen. Tehtyyn työaikaan vaikuttavat luonnollisesti myös talouden suhdanteet.

Säännölliseen viikkotyöaikaan eivät vaikuta lomat, pyhät eivätkä satunnaiset poissaolot. Kun vertaa vuoden 2017 toisen neljänneksen jakaumaa vuotta aiempaan, niin 38 tuntia työskentelevien määrä on vähentynyt selvästi ja vastaavasti 39 tuntia työskentelevien määrä on kasvanut yli 200 000:lla.

Näin isoa muutosta pääsee harvoin näkemään yleensä niin tasaisessa työaikojen tilastoinnissa. Muuttunutta tilannetta selittää kilpailukyky­sopimuksen vaikutus julkisen sektorin työajoissa.

Erityisesti kuntasektorilla säännöllinen työaika on nyt entistä useammalla 39 tuntia. Toisella vuosi­neljänneksellä tähän ryhmään kuului 150 000 kuntien, 19 000 valtion ja 53 000 yksityisen sektorin työntekijää.

Kiky-sopimuksesta johtuvia muutoksia ei juurikaan voi nähdä muissa säännöllisissä viikkotunti­määrissä; esimerkiksi 40 tuntia viikossa työskentelevien – toinen lukumääräisesti suuri ryhmä – määrä pieneni hieman edellisvuodesta, mutta 41 tuntia ei ole edelleenkään yleinen säännöllisen työajan luokka.

Asiakokonaisuutta analysoidaan tarkemmin myöhemmin ilmestyvässä artikkelissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
8.6.2021
Pertti Taskinen

Johtajat tekevät yleensä muita palkansaajia pidempää työviikkoa. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista vain 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän. Säännöllisen työajan hahmottaminen voi joissakin tehtävissä olla hankalaa työn läikkyessä myös vapaa-ajalle.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Artikkeli
20.9.2017
Henri Lukkarinen

Osana kilpailukykysopimusta sovittiin 24 tunnin lisäyksestä palkansaajien työaikoihin. Työaikojen lisäys on kuitenkin toteutettu hyvin vaihtelevasti eri toimialoilla ja työnantaja­sektoreilla. Yksityisellä sektorilla paikallisen sopimisen rooli on korostunut työaikojen muutoksissa: joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja ilmoitti jääneensä työajan lisäysten ulkopuolella. Työajan lisäykset ovatkin kohdentuneet erityisesti julkisen sektorin työntekijöille.

Artikkeli
10.8.2017
Pasi Piela

Puolet pääkaupunkiseutulaisista kulkisi työpaikalleen pyörällä puolessa tunnissa ja koko maan asukkaista muutaman minuutin nopeammin. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö on sekä pyöräilyä että etenkin yksityis­autoilua hitaampaa. Tiedot perustuvat työmatka-aikaa eri kulkuvälineillä vertaileviin laskenta­malleihin, jotka nojaavat sekä perinteisiin että modernimpiin tietolähteisiin.

tk-icons