Johtajat tekevät yleensä muita palkansaajia pidempää työviikkoa. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista vain 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän. Säännöllisen työajan hahmottaminen voi joissakin tehtävissä olla hankalaa työn läikkyessä myös vapaa-ajalle.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Työajan pidennys on huomattavalle osalle huomaamaton
Noin puolet kaikista palkansaajista tunnistaa, että kilpailukykysopimuksen myötä työaikaa on lisätty tavalla tai toisella. Lähes 40 prosenttia kokoaikaisista palkansaajista ei kuitenkaan ole huomannut muutosta työajoissa.
Vuoden 2017 toisen vuosineljänneksen työvoimatutkimuksessa noin 12 400 palkansaajaa vastasi kysymykseen: Onko työaikaasi muutettu tänä vuonna voimaan tulleen kilpailukykysopimuksen takia?
Kaikista palkansaajista (2 161 000) lähes puolet eli noin 49 prosenttia tunnistaa, että työaikaa on lisätty. Osa ei vielä ainakaan vuoden toisella neljänneksellä tiennyt, kuinka asia on.
Kuvio 1. Työajan muuttuminen kiky-sopimuksen vuoksi (Onko työaikaasi muutettu tänä vuonna voimaan tulleen kilpailukykysopimuksen takia? kaikki palkansaajat, %)
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Muutosta tunnistamattomien tai siitä tietämättömien osuus oli suuri erityisesti osa-aikatyötä tekevien joukossa, yhteensä noin neljä viidesosaa. Osa-aikaisia palkansaajia oli vuoden toisella neljänneksellä keskimäärin 328 000.
Kokoaikaisista palkansaajista lähes 40 prosenttia eli reippaasti yli 700 000 oli sitä mieltä, että kiky-sopimus ei ole muuttanut heidän työaikaansa. Valtaosa heistä työskentelee yksityisellä sektorilla.
Sen sijaan julkisen sektorin työntekijät vaikuttavat olevan selvästi kattavammin työaikaa koskevan kilpailukykysopimuksen piirissä, koskapa sekä valtiolla että kunnilla työskentelevistä kokoaikaisista palkansaajista lähes 80 prosenttia näki työajan lisääntyneen.
Kuinka paljon työaika on todellisuudessa muuttunut vuoden takaiseen verrattuna?
Koska kiky-lisäys on 38 tunnin työviikossa vain noin 1,3 prosenttia, muutoksen näkyminen tehdyn työajan tilastossa on epävarmaa ja vaatii pidemmän aikavälin tarkastelun.
Tehtyjen työtuntien vertailua edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen hankaloittaa työpäivien lukumäärien vaihtelu, erityisesti pääsiäisen ajoittuminen eri vuosina eri neljänneksille.
Pääsiäisen sijoittumisen vuoksi vuoden 2017 II neljänneksen työtunneissa nähtiin notkahdus alaspäin verrattuna viime vuoteen. Tehtyyn työaikaan vaikuttavat luonnollisesti myös talouden suhdanteet.
Säännölliseen viikkotyöaikaan eivät vaikuta lomat, pyhät eivätkä satunnaiset poissaolot. Kun vertaa vuoden 2017 toisen neljänneksen jakaumaa vuotta aiempaan, niin 38 tuntia työskentelevien määrä on vähentynyt selvästi ja vastaavasti 39 tuntia työskentelevien määrä on kasvanut yli 200 000:lla.
Näin isoa muutosta pääsee harvoin näkemään yleensä niin tasaisessa työaikojen tilastoinnissa. Muuttunutta tilannetta selittää kilpailukykysopimuksen vaikutus julkisen sektorin työajoissa.
Erityisesti kuntasektorilla säännöllinen työaika on nyt entistä useammalla 39 tuntia. Toisella vuosineljänneksellä tähän ryhmään kuului 150 000 kuntien, 19 000 valtion ja 53 000 yksityisen sektorin työntekijää.
Kiky-sopimuksesta johtuvia muutoksia ei juurikaan voi nähdä muissa säännöllisissä viikkotuntimäärissä; esimerkiksi 40 tuntia viikossa työskentelevien – toinen lukumääräisesti suuri ryhmä – määrä pieneni hieman edellisvuodesta, mutta 41 tuntia ei ole edelleenkään yleinen säännöllisen työajan luokka.
Asiakokonaisuutta analysoidaan tarkemmin myöhemmin ilmestyvässä artikkelissa.
Lue samasta aiheesta:
Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja koronavuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyötuntimäärä muuttui.
Kiky-sopimus ei pidentänyt työaikaa miehillä odotetussa määrin. Sopimus tehtiin parantamaan kilpailukykyä perinteisesti miesvaltaisessa vientiteollisuudessa. Koko kansantaloudessa tehtyjä työtunteja on kasvattanut työllisten määrä lisääntyminen.
Kuluttajabarometri on osuvasti ennakoinut talouden ja siihen liittyvien ilmiöiden kehitystä jo kolme vuosikymmentä.
Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.
Osana kilpailukykysopimusta sovittiin 24 tunnin lisäyksestä palkansaajien työaikoihin. Työaikojen lisäys on kuitenkin toteutettu hyvin vaihtelevasti eri toimialoilla ja työnantajasektoreilla. Yksityisellä sektorilla paikallisen sopimisen rooli on korostunut työaikojen muutoksissa: joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja ilmoitti jääneensä työajan lisäysten ulkopuolella. Työajan lisäykset ovatkin kohdentuneet erityisesti julkisen sektorin työntekijöille.
Puolet pääkaupunkiseutulaisista kulkisi työpaikalleen pyörällä puolessa tunnissa ja koko maan asukkaista muutaman minuutin nopeammin. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö on sekä pyöräilyä että etenkin yksityisautoilua hitaampaa. Tiedot perustuvat työmatka-aikaa eri kulkuvälineillä vertaileviin laskentamalleihin, jotka nojaavat sekä perinteisiin että modernimpiin tietolähteisiin.