tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kuinka suuri on palkkakulujen osuus tuotteiden hinnoissa?

4.10.2016
Olli Savela

Näin kun vienti­teollisuuden kilpailu­kykyä koetetaan parantaa yleisillä palkka­kustannusten leikkauksilla, on paikallaan tarkastella, kuinka suuren osuuden palkka­kulut muodostavat eri tuotteiden hinnoista.

Kansantalouden tilin­pidon tiedoista voi laskea, että palkansaaja­korvausten osuus tuotoksesta eli tuotannon arvosta oli esimerkiksi tehdas­teollisuudessa viime vuonna 16 prosenttia. Tämä luku ei kerro kuitenkaan koko totuutta palkka­kulujen osuudesta.

Laskelmassa on mukana vain välittömien palkka­kulujen osuus tuotannon arvosta eli toimialan omien palkka­kulujen osuus. On päätettävä, halutaanko laskelmaan mukaan myös tuotannossa käytetyt muut panokset ja niihin sisältyvät palkka­kulut.

Kaikkien tuotteiden valmistuksessa tarvitaan panoksina muiden toimi­alojen tuotteita ja nekin sisältävät palkka­kuluja.

Esimerkiksi rakentamisessa tarvitaan monen­laisia tarvikkeita, vaikkapa lautoja, joiden hinta sisältää sahan palkka­kulut. Saha taas tarvitsee puuta, jonka hinta sisältää puun­korjuun ja kuljetuksen palkka­kuluja. Kuljetus vaatii poltto­­ainetta, jonka hintaan sisältyy palkka­­kuluja ja niin edelleen.

Kun halutaan tarkastella palkka­kulujen osuutta eri toimi­alojen tuotteiden arvon­muodostuksessa kokonaisuudessaan, kannattaa tarkastella kansan­talouden tilin­pidon merkittävintä jatko­jalostetta: panos-tuotosta.

Tilastokeskuksen StatFin-tietokanta­taulukoihin sisältyy panos–tuotos-taulukko ”tuotoksen hinnan kustannus­komponentit”. Siinä laskelmaan on sisällytetty myös tuotannon välilliset vaikutukset muilla toimi­aloilla.

Taulukossa on esitetty eri toimi­alojen käyttämien perus­panosten kustannus­rakenne. Esi­merkiksi tehdas­teollisuudessa palkka­kulujen osuus on keski­määrin 32 prosenttia. Palvelu­aloilla se on korkeampi, 48 prosenttia.

Koko talouden tasolla vuonna 2013 palkansaaja­korvausten (palkkojen ja työn­antajan sosiaali­vakuutus­maksujen) osuus oli 42 prosenttia, tuonti­panosten osuus 24 prosenttia, toiminta­ylijäämän (voittojen) osuus 16 prosenttia ja kiinteän pääoman kulumisen (poistojen) osuus 16 prosenttia. Välillisten verojen osuus (vähennettynä saaduilla tuki­palkkioilla) oli 2 prosenttia, koska kaikki alat eivät voi esi­merkiksi vähentää maksamaansa arvonlisä­veroa.

Tuotoksen hinta tarkoittaa toimi­alan tuottamien tuotteiden hintaa ilman arvonlisä­veroa ja muita tuote­veroja. Siten taulukko ei kerro suoraan kuluttajien maksaman hinnan kustannus­rakennetta, mutta kertoo esi­merkiksi vientiin menevien tuotteiden kustannus­rakenteen, koska viennistä ei juurikaan peritä arvonlisä­veroa.

Taulukossa on esitetty kustannus­rakenne lähinnä toimiala­luokituksen kaksinumero­tasolla ilman väli­summia, mutta tuotos­tietojen avulla voidaan johtaa myös eri toimiala­kokonaisuuksien panos­rakenteet.

Kaikkein alhaisin palkka­kulujen osuus tuotoksesta oli öljyn­jalostuksessa, vain 5 prosenttia. Siellä myös tuonti­panosten osuus oli suurin, 85 prosenttia. Öljyn hinnan romahdettua vuoden 2013 jälkeen osuudet ovat varmasti jonkin verran muuttuneet.

Suorien ja välillisten palkka­kulujen osuus tuotoksesta eräillä aloilla 2013, %

Suorien ja välillisten palkkakulujen osuus tuotoksesta eräillä aloilla vuonna 2013, % Lähde: Tilasto­keskus, panos-tuotos

Lähde: Tilasto­keskus, panos-tuotos

Palkkakulujen osuus tuotoksesta oli melko alhainen myös energia­huollossa sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa (23 prosenttia), metallien jalostuksessa (27 prosenttia) sekä elektroniikka­teollisuudessa (28 prosenttia).

Palkkakulujen osuus oli suurin palvelu­aloilla, jotka ovat työ­valtaisia. Sosiaali­palveluissa osuus oli 79 prosenttia, koulutuksessa 69 ja terveys­palveluissa 67 prosenttia. Keski­määräistä suurempi osuus oli myös esimerkiksi rakentamisessa (52 prosenttia) ja kaupassa (50 prosenttia).

Kun tehdas­teollisuudessa palkka­kulujen osuus oli keski­määrin 32 prosenttia, se tarkoittaa sitä, että esi­merkiksi yhden prosentin yleinen palkan­korotus Suomessa nostaa tehdas­teollisuuden kustannuksia 0,32 prosenttia, jos muiden panosten hinnat säilyvät ennallaan eikä voitoista tingitä. Vastaavasti yhden prosentin yleinen palkan­alennus vähentää kustannuksia 0,32 prosenttia.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.5.2019
Mika Maliranta, Satu Nurmi

Tilastokeskuksen tutkimusaineistojen käyttö on kasvanut huimasti viime vuosina. Uusi omistaja-aineisto johdattaa yrittäjyyden ytimeen ja mahdollistaa esimerkiksi maahanmuuttaja­taustaisten yritysten merkityksen tarkastelun.

Blogi
5.1.2018
Sampo Pehkonen

Vuosi on vaihtunut, mutta asiat toistuvat: talvi­sää on etelässä surkea ja palkka­eroista puhutaan. Ja kuten lämpö­tila, naisten ja miesten välinen palkka­ero tuntuu sahaavan edes­takaisin.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Blogi
15.6.2017
Suvi Kivi

”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausi­palkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimi­merkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.

Artikkeli
7.12.2016
Jaana Huhta

SOTE- ja maakunta­uudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstö­rakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistys­tehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaali­toimeen.

Artikkeli
31.8.2016
Tero Luhtala

Usealla palvelutoimialalla yritykset ovat pärjänneet parhaiten viime vuosien taantumassa. Heikommin on kuitenkin mennyt kaupan toimialalla sekä koulutuksen alan yrityksissä. Yhä useampi yritys työllistää aiempaa vähemmän. Investoinneissa laskusuhdanne on jo taittunut.