Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Pakoilevatko suomalaiset töitä?

29.4.2014
Anna-Maija Lehto. Tieto&trendit-blogi. Pakoilevatko suomalaiset töitä? Kuva: Juhani Korpi

Keskustelu eläkeiän asettamisesta tuo hyvin esiin sen, miten suomalaisten uskotaan asennoituvan työntekoon. Joidenkin näkemysten mukaan eläkkeelle lähdetään heti, kun se lain mukaan on mahdollista.

Vielä viime syksyyn mennessä näytti siltä, että eläkkeelle siirtymisiälle asetettu tavoite, 62,4 vuotta vuonna 2025, varmaankin saavutetaan, sillä tuo 25-vuotiaalle laskettu odote oli noussut voimakkaasti. Loppusyksystä mietintönsä jättänyt eläketyöryhmä teki yllättäen uuden ennusteen. Sen mukaan eläkkeellesiirtymisikä olisi selvästi laskenut vuonna 2013 ja jatkanut siitä eteenpäin niin, että tavoitetta ei saavutettaisi. – Toisin kuitenkin kävi: viime vuoden lopullisten tilastojen mukaan odote pysyi edellisvuoden tasolla, eikä siis laskenut.  

Työryhmän työssä ja sen käyttämissä selvityksissä 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksista on tiettyä tarkoitushakuisuutta: halutaan uskoa, että työurat eivät vapaaehtoisuuden perustalta pitene. Samalla selvitykset heijastelevat tiettyä ihmiskäsitystä. Ajatellaan, ettei kukaan jatkaisi työuraansa yli 63 vuoden, jollei ole aivan pakko.

Kun ihmisiltä haastatteluissa kysytään heidän aikeistaan, halukkuus jatkaa työtä yli 63-vuotiaana on kuitenkin kasvanut selvästi, lähes 10 prosenttiyksikköä edellisestä tutkimuskerrasta vuonna 2008. Tämän osoittavat juuri julkistetut Tilastokeskuksen työolotutkimuksen haastattelutulokset viime syksyltä. Lisäksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tuoreet tilastot näyttävät, että ikääntyneiden työllisyysasteet ovat korkeampia kuin koskaan tähän mennessä.

Työllisyysaste eri ikäryhmissä 2000-2013, 4. neljännes

Työllisyysaste eri ikäryhmissä 2000-2013, 4. neljännes. Tieto&trendit. Tilastokeskus.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Eurooppalaiset tilastot taas kertovat siitä, että ikääntyneiden työssäolo on Suomessa paljon tavallisempaa kuin EU-maissa keskimäärin. Kun Suomessa 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 44 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, oli vastaava osuus EU28-maissa keskimäärin 35 prosenttia. Ruotsissa 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli selvästi korkein, 67 prosenttia.

Ruotsissa on Suomen lailla joustava eläkeikä eli eläkkeelle voi jäädä siellä 61–67-vuotiaana, Suomessa 63–68-vuotiaana. On erittäin rohkaisevaa Suomen kannalta, että naapurimaassa on päästy näin korkeaan työllisyysasteeseen, vaikka alin eläkeikä on varsin alhainen. Mikään ei estä vastaavan tason saavuttamista myös Suomessa. Viime vuosina esteenä on pikemminkin ollut työvoiman heikko kysyntä. Halukkuutta pitkään työuraan kyllä löytyy.

Työllä on suomalaisille paljon muitakin pontimia kuin pakko tai pelkkä taloudellinen hyöty. Esimerkiksi palkan merkitys suhteessa työn sisältöön on koko ajan pienentynyt, kun sitä on tutkittu työolotutkimuksissa 1980-luvun alusta lähtien.

Työ on edelleen hyvin tärkeä elämänalue, ja omaa työtä pidetään tärkeänä ja merkittävänä sinänsä. Ehkä juuri siksi palkansaajat ilmaisevat halukkuuttaan jatkaa työssä yli 63-vuotiaiksi, jolloin täyden eläkkeen saaminen olisi kuitenkin mahdollista.  

Työlle kielteiseen ihmiskuvaan kuuluu sekin, että ajatellaan kaikkien tekevän niin vähän työtä kuin mahdollista. Korvauksettomat ylityöt ovat tällaisen ajattelun mukaan mahdottomuus. Samoin se, ettei käytettäisi sairaslomaa aina kun se on mahdollista. Usein kuulee väitettävän, että mikäli sairaslomasta ei heti ensimmäisestä päivästä lukien tarvitse näyttää lääkärintodistusta, on väärinkäyttö ilmiselvää.

Tosiasiassa korvauksettomat ylityöt ovat yleistyneet selvästi 1980-luvulta lähtien ja ovat lähes kolmasosalle palkansaajista varsin tuttu työskentelymuoto (Työolotutkimus, s. 137). Sairaslomien väärinkäytöstä ei ole tilastoja, mutta useissa tutkimuksissa on saatu tietoa siitä, että palkansaajia on töissä sairaanakin.

Kaikki eivät kuitenkaan voi jatkaa työntekoa yli 63-vuotiaina. Tähän voi olla useita syitä: heidän työvoimalleen ei ole kysyntää tai heidän terveytensä ei enää salli jatkamista. Raskaissa töissä olleet ovat ansainneet eläkkeensä viimeistään tuossa iässä.

Koko väestöä ajatellen tilanne on kuitenkin toinen. Kannattaisiko luottaa siihen, että hyvin suuri osa niistä, jotka pystyvät jatkamaan ja joille työtä löytyy, haluavat olla työssä vapaaehtoisestikin?

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons