Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Teollisuuden big data tulee olemaan sensoridataa

31.5.2013
Twitterissä: @PasiPiela
Pasi Piela. Kuva: Eija Lilja-Vuori

Huhtikuussa järjestetty vuotuinen European Data Forum kokosi julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten ohella yhteen joukon keskeisiä teollisuuden edustajia (ks.myös Avataan Big Data! -kirjoitus).

Siemensin IT-strategiajohtaja Gerhard Kress totesi esityksessään, että sosiaalisen median data on peräti jo nykyaikaa big data -maailmassa, ja big datan tulevaisuuden olevan teollisessa datassa.

Niin sanotun vertikaalisen informaatioteknologian korostuessa teollisten laitteiden valmistajat on saatava yhteistyöhön horisontaalisen IT:n eli ohjelmistojen ja tietojärjestelmien tuottajien kanssa. Näin vastataan tarpeeseen luoda teollisuuden alakohtaisia integroituja laitteisto- ja ohjelmistoratkaisuja esimerkiksi teolliseen automatisointiin, kuljetuslogistiikkaan, rakennusautomatiikkaan – sekä tietysti terveydenhuollon informaatioteknologiaan.

Esimerkiksi yksi öljynporauslautta tuottaa 25 000 yksikköä dataa sekunnissa. Millaisin välinein sitä tulisi tehokkaasti analysoida ja miten? Entä miten voidaan ennakoida virheitä tuotantolaitoksissa?

Kun on öljyä, niin on myös ympäristöongelmia. Statoilin pääinsinööri Knut Sebastian Tungland korosti puheenvuorossaan tarvetta datan ymmärtämiselle ja esitti mielenkiintoisen esimerkin öljykentän ympäristön tilan ja kehityksen seurannasta: Miksi simpukoiden sydämen lyöntitiheys on noussut? Mikä valaiden ääntelyssä on oleellista ja mikä ei?

Miten äänistä, kuvista, videoista ja biologisista sensoreista saatavaa tapahtuma-aineistoa voidaan reaaliaikaisesti tarkkailla – heikkojen signaalien tunnistamisesta puhumattakaan?

Parempaa signaalien käsittelyä vaatii myös älykkäiden sähköenergiaverkkojen perustaminen, totesi Ericssonin tutkimusjohtaja Fiona Williams esityksessään.

On lukuisia sähköä tuottavia energialaitoksia, joiden yhdistely energiajärjestelmään siten, että korvaavaa energiaa otettaisiin automaattisesti toisen energialähteen tuotoksen ollessa vähäistä – esimerkiksi tuulivoimaloissa tuulettomalla säällä (ja myöskin sen ennustamiseksi!) – edellyttää lisätutkimusta. Entä saastepiippujen lukemat? Voisiko niitä hyödyntää ympäristötilastoinnin rikastamisessa?

Tilastotoimessa signaaliaineistojen massat voivat liittyä myös liikennevirtojen ja tavarankuljetuksen tilastointiin. Hollannin tilastoviraston metodologi Piet Daas esittelikin NTTS 2013 -konferenssissa liikenteen intensiteettimittarien datan mahdollista hyödyntämistä. Näitä sensoreita on Hollannissa jo lähes 13 000 ja niiden määrä kasvaa nopeasti.

Graafisesti tarkastellen alkuaineisto näyttää hieman sekavalta. Puuttuvan tiedon käsittelyn ja muuttujien muunnosten (normalisointi) jälkeen saadaan kuitenkin kauniita käyriä, joiden sisältämä informaatio vain odottaa jatkokäyttöä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons