Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Miksi ruuan hinta karkaa käsistä?

27.3.2013
Ilkka Lehtinen. Kuva: Juhani Korpi

Suomessa on tuskailtu kallista ruokaa jo vuosia. Saksasta saa sekaleivän eurolla ja ison virvoitusjuomapullon puolet halvemmalla kuin Suomesta. Vuonna 2007 alkaneen elintarvikkeiden globaalin hintojen nousun jälkeen hintaero Suomen ja vanhojen EU-maiden välillä on vain kasvanut.

Ruuan reaalihinta on noussut Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana neljätoista prosenttia, selvästi nopeammin kuin muissa vanhoissa EU-maissa. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus ei ole auttanut asiaa.

Muutama vuosi sitten Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle annettiin tehtäväksi selvittää, mistä Suomen korkea hintataso johtuu. Arvonlisäveron eron lisäksi ei selkeää vastausta saatu.

Selvityksen yhtenä ongelmana oli se, että ETLAn tutkijat eivät saaneet käyttöönsä yksityiskohtaista hinta- ja kustannustietoa elintarviketeollisuudelta, kaupalta eikä myöskään kuljetuksista. Tutkijat joutuivat käyttämään Eurostatin karkeaa tilastoaineistoa.

Julkisuudessa toistetaan kerta toisensa jälkeen Suomen korkeiden hintojen johtuvan palkoista, syrjäisestä sijainnista, harvaan asutusta ja vähäväkisestä maasta, kilpailun puutteesta ja ties mistä. Kilpailuviraston ja Valion väittely ja käytännön toimenpiteet koskien maidon tukkuhintaa oli kuluttajan kannalta surullinen esimerkki ruuan hinnalla leikkimisestä omassa kansallisessa hiekkalaatikossa.

Kaupan tai teollisuuden syyttely korkeista hinnoista ei auta, asia pitää selvittää. Hintavertailun voisi jakaa kahteen osaan, kotimaiseen ja kansainväliseen.

Ensin selvitettäisiin, mikä on tuottaja- tai tuontihinnan, teollisuuden, kuljetusten, kaupan ja verojen osuus ruuan kotimaisesta kuluttajahinnasta. Toiseksi voitaisiin verrata tarkemmin elintarvikkeiden kuluttajahintoja Suomen ja muiden maiden välillä.

Hintavertailuun voitaisiin ottaa mukaan vaikkapa Ranska, Saksa ja Ruotsi. Suomen elintarvikkeiden hintatasoa pitää verrata maihin, joissa palkat ovat samaa tasoa kuin Suomessa. Etelä-Euroopan tai uusien EU-maiden hintatasoa ei kannata pitää vertailukohtana, ellei haluta myös heidän palkkojaan.

Asian selvittäminen näyttää olevan Suomessa kovin vaikeaa, ellei mahdotonta.

Enemmän Suomen kilpailijamaita nopeammasta inflaatiosta Ilkka Lehtisen artikkelissa ”Kallis ruoka ajaa ostovoimaa pakkaselle” Tieto&trendit-lehden kakkosnumerossa, joka ilmestyy 5.4.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons