Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.
Palkkojen kasvu alkoi hiipua jo ennen koronakriisiä – suurin muutos rakennusalan palkoissa
Vuoden 2019 kuluessa palkkasumman kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna muutamaa toimialaa lukuun ottamatta. Palkkojen kasvu hyytyi etenkin rakentamisen alalla.
Palkkasumman kehityksen osalta koronakriisiin lähdettiin vuoden 2019 jäljiltä hieman vuoden takaista heikommasta tilanteesta, sillä palkkojen kasvu hidastui viime vuoden aikana lukuun ottamatta muutamaa toimialaa. Yleisestä trendistä poikkesivat vain yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (7,3 %), julkinen sektori (3,6 %) sekä yksityinen koulutus (2,4 %). (Kuvio 1)
Yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa palkkojen kasvua ainakin osin selittänee suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle, jonka takia yksityisten terveyspalveluiden tarve on kasvanut julkisen puolen jonojen vuoksi.
Myös kuntapuolen ulkoistukset sekä yksityisten hoitolaitosten lisääntyminen vaikuttavat toimialan palkkojen kasvuun. Kuviosta 3 näkyy, miten kyseinen toimiala on kasvanut reippaasti vuodesta 2018 asti.
Isoin muutos rakennusalalla
Palkkojen kasvu supistui etenkin rakentamisen toimialalla: vielä vuonna 2018 palkkasumma suureni 6,8 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, mutta vuoden 2019 aikana kasvua oli enää 2,1 prosenttia edellisvuodesta.
Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä palkkasumma suureni rakentamisen alalla vielä nopeammin (4,9 %), mutta loppuvuotta kohden kasvu laantui ja vuoden viimeisellä neljänneksellä rakentamisen palkkasumma pieneni 0,2 prosenttia edellisvuoden neljänneksestä (kuvio 3).
Myös rakentamisen alan liikevaihdossa näkyy sama trendi (kuvio 2). Vuoden 2018 aikana liikevaihto kasvoi 7,2 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, mutta vuonna 2019 enää 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Osittain tätä selittänee viime vuosien rakennusbuumi, joka alkoi hiipua vuonna 2019. Vuoden 2018 lopulla valmistui myös isoja rakennushankkeita, kuten esimerkiksi Kalasataman Redi.
Kuviosta 3 nähdään myös, miten muut palvelut -toimialalla palkkojen kasvu hiipui viimeisellä neljänneksellä muutoin tasaisen kehityksen jälkeen. Tähän on saattanut vaikuttaa viime vuoden marraskuulle osunut ja yli kaksi viikkoa kestänyt postilakko sekä sen tukilakot.
Palkkasummaan vaikuttavat niin työllisyydessä kuin palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset. Kuviosta 4 näkyy, miten palkkasummaindeksi kohosi vuoden 2018 neljänneksillä, mutta kasvu hidastuu selvästi vuoden 2019 puolella.
Kehitystä selittänee työllisyyden kasvun hiipuminen vuoden 2018 loppupuolelta alkaen. Sama trendi näkyy myös ansiotasoindeksin neljänneksillä, vaikkakin ansiotasoindeksin kasvu hieman kiihtyi vuoden 2019 alkupuolella.
Nähtäväksi jää, miten voimallisesti koronakriisin talous- ja työllisyysvaikutukset lopulta heijastuvat palkkasummien kehitykseen eri toimialoilla kuluvana vuonna. Ensiviitteitä kehityksestä saamme toukokuun puolivälissä (14.5.), kun julkaisemme maaliskuuta koskevia lukuja.
Tulorekisterissä on valtavasti potentiaalia
Palkkasummakuvaajien lähdeaineisto muuttui vuoden 2019 alusta tulorekisterin käyttöönoton myötä. Ensimmäisen kerran tulorekisteristä poimittu aineisto saapui palkkasummakuvaajia varten helmikuun lopulla, jolloin tiedot osoittautuivat puutteellisiksi tarvittavien palkkailmoitusten puuttuessa rekisteristä.
Palkkasummakuvaajien laskenta perustuu muutosestimointiin, jonka avulla pyrimme parantamaan aineiston laatua korjaamalla selkeät virheet sekä rajaamalla puutteelliset havainnot pois. Muutosestimoinnissa vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia tietoja.
Päätimme kuitenkin laittaa tilaston julkaisun katkolle siksi aikaa, kunnes aineiston riittävästä laadusta voitaisiin olla varmoja. Varsinaista tilaston julkistuskatkoa kesti lopulta neljä kuukautta ja normaaliin rytmiin pääsimme marraskuussa, kun syyskuun luvut julkaistiin.
Palkkasummakuvaajia on nyt julkaistu jo tovi normaalirytmissä, ja voidaan keskittyä tulorekisteriin tarkemmin. Parhaillaan Tilastokeskuksessa tutkitaan tulorekisteriaineiston käyttömahdollisuuksia työvoimakustannusindeksissä, muissa palkkatilastoissa ja työssäkäyntitilastossa. Tulorekisterin käyttöönotosta on kirjoitettu tarkemmin 30.8.2019 ilmestyneessä Tieto&trendit-blogissa.
Sidosryhmätapaamissa on käynyt selvästi ilmi, että tulorekisteriaineiston hyödyntämisessä Tilastokeskukselta odotetaan yhä laajempaa palvelukykyä, jopa kokonaan uusien tilastojen tuottamista. Jos tiedonantajat vastaavat myös vapaaehtoisesti tietoihin, voidaan dataa kerätä hyvinkin tarkalla tasolla ja pohtia myös uusien tilastojen julkaisua.
Tällaisia vapaaehtoisia tietoja ovat esimerkiksi toimipaikkatiedot, tehdyt työtunnit sekä tuntipalkka. Samalla myös tiedonantajien työtaakka helpottuu, kun tiedot tarvitsee ilmoittaa vain yhteen paikkaan.
Palkkasummakuvaajien kohdalla varmasti toivottu ja kaivattu mahdollinen uudistus voisi olla tietojen nopeuttaminen: tulorekisterin myötä julkistusta voisi mahdollisesti aikaistaa nykyisestä puolentoista kuukauden viiveestä vielä nopeammaksi.
Anna Mustonen työskenteli artikkelia kirjoittaessaan yliaktuaarina yritysten suhdanteet -yksikössä Tilastokeskuksessa. Nykyisin hän työskentelee kansantalouden tilinpidossa.
Palkkasummakuvaajat -tilaston verkkosivut
Lue samasta aiheesta:
Tämän vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toiminnot ja palkansaajat siirtyivät 21 hyvinvointialueelle. Kuntasektorin muutos koskee lähes viidesosaa kaikista työllisistä. Hyvinvointialueiden palkansaajista neljännes on sairaanhoitajia, kuntasektorilla 40 prosenttia opettajia.
Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.
Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.
Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheenisien parissa. Kotitalouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä, kuinka hyvin kotonatyössä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alkutaipaleellaan.
Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut selvästi. Ei lainkaan niin tehneiden määrä on kasvanut hieman alkuvuodesta.
Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus nousi jo yli 50 prosenttiin valtiosektorilla, jossa työskenneltiin jo ennen koronaa selvästi eniten etänä.
Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilastotuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterinpitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tietovarantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannussäästöjä ja tuottavuusloikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.