Suurituloiset kotitaloudet aiheuttavat enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja raaka-ainekulutusta, mutta suhteessa kuluttamiinsa euroihin vähemmän kuin pienituloiset.
Artikkelit vuodelta 2014
Virallinen tilasto on aina pyrkinyt sovittautumaan yhteiskunnan ja talouden merkittäviin muutoksiin. Tämän päivän muutostarpeen käynnistäjiä ovat datavallankumous, globalisaation vaatimat uudet mittarit, tilastotuotannon kustannukset ja tulevaisuuden haasteiden vaatima tietopohja.
Pelialan kehitys on ollut kaikilla mittareilla vaikuttavaa. Ei se kuitenkaan vedä edes kulttuurialojen taloutta, saati koko kansantaloutta, nousuun. Peliala työllisti 1 400 henkeä vuonna 2013.
Julkisen talouden kansainväliseen vertailuun ja johtopäätösten tueksi on tarjolla niin yksittäisiä tunnuslukuja kuin laajempia tilastokokonaisuuksia. Aina tilastojen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa, kuten Suomessa viime aikoina käyty keskustelu julkisen sektorin koosta osoittaa. Yksi luku, etenkin väärintulkittuna, johtaa helposti harhaan.
Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaostolta on juuri valmistunut tutkimus vuosien 2010 ja 2011 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista.Tutkimus valmistui yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja se linjaa myös tilastoinnin kehittämisen suuntaviivoja. EU suosittaa, että kaikki jäsenmaat raportoisivat vakavasti loukkaantuneiden määrän vuodesta 2014 lähtien.
Veden kysyntä kasvaa rajusti tulevina vuosikymmeninä. Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja lisääntyvä energiantarve pakottavat valtiot yhä tiiviimpään yhteistyöhön vedenkäytön hallinnassa.
Tiivis taajama-asutus aiheuttaa vähemmän kasvihuonekaasuja kuin maaseutumainen asuminen on usein esitetty arvio. Kulutustutkimukseen perustuvan tuoreen selvityksen mukaan näin ei ole.
Miten "Nousikausikaan ei ratkaisisi rakennetyöttömyytta" -artikkeliin valitut indikaattorit on laskettu?
Yrityksiä on nyt lähes 60 000 enemmän, mutta niiden henkilöstömäärä on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1990.
Suurimmalla osalla työttömistä on taustallaan yksi tai kaksi työllistymistä heikentävää rakenteellista tekijää. Ilmiö liittyy perinteisesti miesvaltaisten toimialojen heikkoon menestykseen. Lähes 80 prosenttia työttömistä, joiden työkokemus oli taantuvalta toimialalta, on miehiä.
Merkittävimmät tapahtumakeskittymät – niin lukumäärillä kuin euroillakin mitattuna – ovat Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Monissa maakunnissa alueellisen saatavuuden tavoite ei toteudu.
Lapin yliopistossa tekeillä oleva väitöstutkimus tyypittelee festarikävijät arvovalintojen perusteella.
Muotoilualan osaaminen on Suomessa laadukasta ja suunnittelubisnes vahvasti kansainvälistymässä. Kuitenkaan suurin osa kotimaisesta pk-teollisuudesta ei panosta muotoiluun, vaikka muotoilu tukisi liiketoiminnan kehittämistä ja brändien rakentamista.
Bkt:n laskenta uudistuu kaikissa EU-maissa. Merkittäviäkin tasomuutoksia eri maissa on jo nähtävissä, mutta lopullisia seurauksia on vielä maltettava odottaa, sanoo kehittämispäällikkö Paula Koistinen-Jokiniemi.
Suomen elinkeinorakenteen muutos on ollut 2000-luvulla poikkeuksellisen raju. Teollisuuden bkt-osuus oli vuonna 2000 noin 25 prosenttia, vuonna 2012 enää 15 prosenttia.
Elinkeino- ja teollisuuspolitiikassa on tehtävä valintoja toimialojen tai teknologioiden suhteen sekä kohennettava teollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä.
Tuotamme kaikki päivittäin dataa, joka tallentuu palvelujen tarjoajien muistiin suunnattomiksi määriksi digitaalista tietoa, big dataa. Roolimme sosiaalisessa mediassa, modernina kuluttajana tai luotettavana pankkiasiakkaana määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen profiili meistä piirtyy erilaisiin järjestelmiin.
Useiden kulttuuritapahtumien lippujen hinnat ovat nousseet kymmeniä prosentteja viime vuosina, mutta yleisö jaksaa vielä maksaa.
Tilastokeskus avaa tieliikenneonnettomuuksien paikkatietoaineistoa veloituksetta avoimeen käyttöön. Esimerkiksi koululaisten vanhemmat voivat jatkossa tarkastella henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määriä kartalla ja koulujen alkaessa arvioida eri reittien turvallisuutta.
Liitetaulukot ja -kuviot Ilkka Lehtisen artikkeliin.
Ruoka halpeni Suomessa reilusti yli kymmenen prosenttia EU-jäsenyyden alkuvuosina. Viime vuosina hintaetu on lähes kokonaan hukattu. Miten näin pääsi käymään?
Kansantalouden tilinpidon uudistus astuu voimaan kuluvan vuoden syyskuussa. Suomessa ensimmäiset uudistuksen mukaiset aikasarjat julkaistaan 11. heinäkuuta. Merkittävin osa uudistusta on tutkimus- ja kehittämismenojen käsittely investointeina eikä enää juoksevina kuluina. Muutos kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta.
Suhdannetilastojen käyttäjät ovat nykyiseen tilastovalikoimaan ja tilastojen laatuun tyytyväisiä. Huolta kannetaan tilastojen ajoittaisesta tarkistumisesta, revisoitumisesta. Tilastontekijöiltä toivotaan myös yllättävien poikkeaminen syiden selvittämistä.
Useimpia suhdannetilastoja on uudistettu viime vuosien aikana. Tiedonkeruita on yhtenäistetty, päällekkäisiä tuotantoprosesseja karsittu ja tietosisältöjä uudistettu. Myös uusia suhdannemittareita on kehitetty, uusin on suurten yritysten liikevaihtoennakko.
Euroopan komissio julkaisi alkuvuodesta ehdotuksen EU:n energia- ja ilmastotavoitteiksi. Vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet eivät velvoita jäsenmaita. Uusiutuvan energian kannattajat pelkäävätkin vihreän energian investointien ja innovaatioiden karkaavan Euroopasta.
Suomen tavaraviennin arvo supistui 13 prosenttia vuosina 2008–2012. Viennin osuus bkt:sta on Suomesssa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja EU:ssa keskimäärin.
Työelämä on mullistunut perinpohjaisesti maamme itsenäisyyden aikana, etenkin sotien jälkeen. Työuran alkamista ja toisaalta päättymistä onkin nykyisin hankala määrittää.
Suomalaiset satsaavat lemmikkieläimiin. Niistä kyseltiin kulutustutkimuksessa nyt ensi kerran, mutta muista tiedoista voi päätellä, että lemmikit ovat nouseva trendi. Taantumasta huolimatta niitä on ja niihin kulutetaan entistä enemmän.
Epäluottamus poliittiseen järjestelmään ja koko yhteiskunnan toimivuuteen on levinnyt viime vuosina niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Luottamuspula vaikuttaa jo lähes kaikilla elämänalueilla.
Liukumat vaikuttavat merkittävästi ansioiden kehitykseen. Taantumissa se on mekanismi, joka parantaa Suomen kilpailukykyä. Työllisyyden kohentuessa liukumat vaikuttavat toiseen suuntaan.
Tuoreimman työolotutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaista palkansaajista yhä useampi arvioi jäävänsä eläkkeelle vanhempana kuin 63-vuotiaana. Osuus on kasvanut tuntuvasti – lähes 10 prosenttiyksikköä – pelkästään vuodesta 2008.
Tieto&trendit-lehden blogi lanseerattiin reilu vuosi sitten. Käynnistimme tuolloin artikkelijulkaisemisesta poikkeavan viestintäkanavan – keskusteluun ja vaikuttamiseen tähtäävän asiantuntijablogin.
Suomen talouden tila on OECD:n tuoreen maaraportin mukaan varsin haastava suhdanteiden ja syvän rakennemuutoksen kourissa. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset asemoida itsensä globaalien arvoketjujen erikoistumista vaativiin tehtäviin. Uusia mahdollisuuksia on etsittävä koko ajan.
Vuonna 2013 työmarkkinoilla oli noin 152 000 itsensä työllistävää 15–64-vuotiasta. Maatalousyrittäjien määrä on vuodesta 2000 lähtien vähentynyt roimasti, mutta ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä on kaksinkertaistunut.
Maksutaseen tilastointi siirtyi Suomen Pankista Tilastokeskukseen kuluvan vuoden alusta alkaen. Maksutase kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta.
Viime aikoina julkisuudessa on käsitelty julkisen sektorin kokoa tavalla, josta voi syntyä virheellisiä tulkintoja. Esimerkiksi YLEn Pressiklubissa (17.1.2014) esitettiin, että ”bruttokansantuotteesta menee 58 prosenttia julkisen talouden ylläpitämiseen”. Väite ei pidä paikkaansa.