Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Tilastoinnissa globalisaatioremonttia

29.5.2013
Twitterissä: @mrsbruun ‏

Yksittäisen kansalaisen matkustaminen on helpottunut. Tuotteet eri puolilta maailmaa saavuttavat meidät nopeasti ja edullisesti. Työvoima ja työpaikat liikkuvat, ja yritystoiminta järjestäytyy uudelleen kansallisista rajoista välittämättä.

Marjo Bruun. Kuvaaja: Erkki Oksanen

Yksittäisen kansalaisen matkustaminen on helpottunut. Tuotteet eri puolilta maailmaa saavuttavat meidät nopeasti ja edullisesti. Työvoima ja työpaikat liikkuvat, ja yritys­toiminta järjestäytyy uudelleen kansallisista rajoista välittämättä. Yritykset ja ihmiset eivät ole enää selkeän maasidonnaisia. Viestintä ja tiedonjakelu ovat ällistyttävästi nopeutuneet ja laajentuneet.

Globalisaatiolla on monta ulottuvuutta – ja tämän kaiken pitäisi näkyä julkisen tilastoviranomaisen tuottamassa yhteiskuntatilastossa, jossa kansallisilla rajoilla ja selkeillä, yksiselitteisillä luokitteluilla on edelleen keskeinen roolinsa.

Jo 1990-luvun puolivälissä YK:n tilastokomissio nimesi globalisaation yhdeksi tilastoalan toimintaympäristöä keskeisesti muuttavaksi tekijäksi. Samoihin aikoihin EU:n tilasto-ohjelmakomitea ennakoi vaikeuksia monikansallisia yrityksiä ja globaalia tuotantoa koskevaan taloustilastointiin. Liikkeelle lähdettiin hitaasti, mutta tahti on sittemmin kiihtynyt.

Tilastoitaessa monikansallisten yritysten toimintaa voidaan perustellusti kysyä, minkä maan tai kansantalouden toiminnasta on kysymys. Suuret yritykset rakentavat tuotannon globaaleja arvoketjujaan siten, että välituotteiden osuus maailmankaupasta kasvaa ja lopputuotteiden osuus vähenee. Konsernien ”sisäinen” kaupankäynti ja siinä sovellettava hinnoittelu tuo haasteita sekä tilasto- että veroviranomaisille. Kotimaan tai alkuperämaan käsitteet hämärtyvät väistämättä.

Suomessa ja Euroopassa kansalliset tilastovirastot tekevät suurista moni­kansallisista yrityskonserneista ns. tilastoprofilointia. Sen avulla pyritään varmistamaan, että monikansallisten yritysten antamat tiedot ovat käyttökelpoisia kansallisten taloustilastojen tuottamisessa.

Ulkomaankaupan tilastoinnissa haasteina ovat alkuperämaa- ja määrämaa­tietojen tulkinnan vaikeus, tukkukauppa- ja logistiikkakeskusten toiminta sekä välityskauppa ja siihen liittyvä arvonmuodostus. EU-sisäkaupan tilastoinnissa suunnitellaan siirtymistä vientitietojen vaihtoon maiden välillä siten, että yksittäisen maan vientitietoja hyödynnettäisiin kohdemaiden tuontitilastoja laadittaessa. Myös palvelujen kansainvälisen kaupan verkkopohjainen tilastointi edellyttää aktiivista muutosten seurantaa ja tilastoinnin kehittämistä.

Siirtolaisuus on tyypillinen esimerkki tilastoitavan ilmiön monimutkaistumisesta yleisen globaalistumiskehityksen seurauksena. Työvoiman ohella myös opiskelijat liikkuvat entistä enemmän maasta toiseen. Nopeasti kehittyvä uudenlainen siirtolaisuus tuo haasteita väestö- ja koulutustilastoihin sekä niitä koskeviin ennusteisiin. Helppoa ei ole myöskään globalisaation sosiaalisten vaikutusten kuvaaminen, johon kohdistuu poliitikkojen ja tutkijoiden taholta suurta mielenkiintoa.

Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. EU, OECD, YK:n tilasto-osasto, Maailman kauppajärjestö WTO, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki ovat aktiivisesti mukana tilastoinnin globalisaatioremontissa ja pyrkivät tunnistamaan muuttuvia tietotarpeita ja vastaamaan niihin.

Myös tutkimus­laitoksilla ja akateemisella tutkimuksella on tärkeä tehtävä globali­saation mittaamiseen liittyvien käsitteiden, menetelmien ja tietoaineistojen kehittämisessä. Koordinointi erilaisten nopeaan reagointiin pyrkivien toimijoiden kesken on oleellista niukkojen resurssien optimaalisessa kohdentamisessa.

Kansallisilla tilastovirastoilla on globalisaation oloissa keskeinen rooli luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon kokoajana, käsittelijänä ja julkaisijana. Tilasto­viranomaisten yhteisenä tavoitteena tulee olla globalisaation eri ulottuvuuksia ja vaikutuksia kuvaavan luotettavan tilastotiedon tarjoaminen sekä kansallisen että kansainvälisen päätöksenteon pohjaksi.

 

Marjo Bruun

Tilastokeskuksen pääjohtaja

tk-icons