Käsitteet




Perusvuosi


Aikasarjan perusajankohtaa kutsutaan perusvuodeksi. Perusvuotena käytetään pääasiassa viidellä jaollista vuotta. Julkistuksissa merkintänä perusvuodelle on esimerkiksi 2010 = 100 tai 2015 = 100. Perusvuoden indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Esimerkiksi kuukausittaisissa indekseissä perusvuoden kuukausien indeksipisteluvut kertovat tarkasteltavan muuttujan jakautumisesta eri kuukausille.



Määritelmän voimassaoloaika

  • Voimassa oleva

Lähdeorganisaatio

  • Tilastokeskus

Kansantalouden tilinpidon normaali perusajanjakso on vuosi. Kiinteähintaiset tilinpitoluvut ilmaistaan perusvuoden hinnoin. Perusvuosi voi olla kiinteä (vaihtuu joka viides vuosi) tai vaihtuva, jolloin käytetään edellisen vuoden painoja. Kiinteähintaisissa laskelmissa suositetaan käytettäväksi muuttuvaa perusvuotta (edellistä vuotta).

Käsitteellisesti on huomattava perusvuoden ja viitevuoden ero. Viitevuosi voidaan valita vapaasti painoja vaihtamatta (hinta- ja volyymisarjat), mutta perusvuosi on aina se, jonka painoja sarjan sisällä käytetään. Toisin sanoen indeksissä voidaan merkitä mikä tahansa vuosi 100:ksi painoja vaihtamatta tai ottaa arvoluvuista haluttu vuosi ja ketjuttaa volyymisarja tähän tasoon painoja vaihtamatta. Tällöin on kysymyksessä viitevuoden käyttö.

EKT 1995 10.64.-10.67.:

Fisherin indekseille ovat hyväksyttäviä vaihtoehtoja ketjuindeksit, joissa käytetään Laspeyresin volyymi-indeksejä volyymin muutosten ja Paaschen hintaindeksejä vuosittaisten hintavaihteluiden mittaamiseen.

Vaikka ketjuindeksi on volyymi- ja hintamittaimena käyttökelpoisin, on huomattava, että summautuvuuskonsistenssin puutteesta voi olla vakavaa haittaa monenlaisille analyyseille.

Kokonaissuure määritellään komponenttiensa summaksi. Summautuvuus edellyttää, että tämä ominaisuus säilyy, kun sekä kokonaissuureen että sen komponenttien arvot tietyltä viiteajanjaksolta ekstrapoloidaan ajan suhteen volyymi-indeksilukuja käyttäen.

Tämän takia on suositeltavaa, että keskeisten kokonaissuureiden ketjuindeksien lisäksi laaditaan disaggregoidut luvut eli käypähintaiset määrät arvotetaan suoraan perusvuoden hintoihin.

Kiinteähintaiset tilinpitotiedot on arvioitava mahdollisimman yksityiskohtaisella tasolla, mikäli tietojen halutaan olevan yhteensopivia yhtenäisessä hinta- ja volyymimittainjärjestelmässä. Tarjonta- ja käyttötaulukot ovat kaikkien kiinteähintaisten mittaimien keskeinen käsitteellinen ja tilastollinen kehikko. Lisätietoja saa liitetaulukoista.

Kiinteähintaisten sarjojen perusvuotta on kuitenkin vaihdettava ajan mittaan. EKT noudattaa periaatetta, jonka mukaan perusvuosi vaihdetaan vuodesta 1995 lähtien joka viides vuosi. Perusvuoden vaihtuessa vanhan perusvuoden mukainen aikasarja liitetään tavallisesti uuden perusvuoden mukaiseen aikasarjaan eikä uudelleenpainotusta viedä taaksepäin. Liittäminen aiheuttaa perusvuoden päivityksen yhteydessä sen, että summautuvuus häviää.

Mikäli perusvuoden arvoja ekstrapoloidaan volyymin ketjuindekseillä, käyttäjille on selitettävä, miksi taulukoiden tiedot eivät ole summautuvia. Summautumattomat "kiinteähintaiset" tiedot julkaistaan korjaamattomina. Menettely on läpinäkyvä ja osoittaa ongelman laajuuden käyttäjille. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta, että tilaston laatijat saattavat tietyissä olosuhteissa päätyä eliminoimaan poikkeavia tietoja saadakseen aineiston kokonaisuuden kannalta yhtenäisemmäksi.



Määritelmää käyttävät tilastot

Aihealue

Määritelmän voimassaoloaika

  • Voimassa oleva

Lähdeorganisaatio

  • EU

Jaa