Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla

  1. Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä
  2. Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut
  3. Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita
  4. Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
  5. Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä
  6. Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä
  7. Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?
  8. Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?

Työttömyys- ja NEET-astetta verrattaessa huomataan, että nuorisotyöttömyys on erilaista eri maissa. Esimerkiksi Bulgariassa, jossa nuorten työttömyysaste (kuvio 10) jää kauas Espanjan ja Kreikan luvuista, on nuorista suurempi osa ilman sekä työtä että koulutusta. Itä-Euroopassa taas erityisesti Liettuassa, Slovakiassa ja Puolassa työttömyysaste on varsin korkea, mutta ilman koulutusta ja työtä on vain hieman suurempi osuus ikäluokasta kuin Suomessa.

Kuvio 10. 15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste), ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta olevien osuus ikäluokasta (NEET-aste) sekä itsensä työttömäksi määrittelevien NEET-nuorten osuus ikäluokasta EU-maissa vuonna 2011. Vuosikeskiarvo.*

* Varusmiespalveluksessa olevat eivät ole mukana.

Lähde: Eurostat 2012

Suomessa nuorisotyöttömyys näyttää suhteellisen "hyvälaatuiselta". Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista niitä, jotka ovat omasta mielestään työttömiä, on Suomessa varsin vähän – selvästi vähemmän on vain Alankomaissa ja Luxemburgissa. Työssä tai koulutuksessa olemattomia nuoria on kyseisen ikäluokan nuorista Suomessa yhtä suuri osuus kuin Saksassa, vaikka Suomen työttömyysaste on yli 10 prosenttiyksikköä korkeampi. (Kuvio 10.)

NEET-aste kertoo myös Espanjan ja Kreikan nuorten tilanteesta. Näiden maiden työttömyysasteet ovat korkeat; viime vuonna espanjalaisnuorten työttömyysaste oli jo yli 50 prosenttia. Koska työttömyysaste tarkoittaa työttömien osuutta työvoimasta, ei joka toinen nuori Espanjassa tai Kreikassa ole työtön. NEET-astetta tarkasteltaessa huomataan, että sekä työn että koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria on Kreikassa ja Espanjassa suurin piirtein yhtä suuri osa nuorista (noin 20 %) kuin Italiassa ja Romaniassa ja jopa vähemmän kuin Bulgariassa. Vaikka tilanne näissä maissa onkin huonompi kuin EU-maissa keskimäärin (13 %), ei ero ole niin dramaattinen kuin pelkkiä työttömyysasteita vertaamalla voi olettaa.

NEET-asteiden tulkinnassa on otettava huomioon, että luvut sisältävät esimerkiksi kotona lapsiaan hoitavat nuoret naiset, joiden osuus Etelä- ja Itä-Euroopassa on huomattavasti suurempi kuin Pohjoismaissa. Niitä nuoria, joilla ei ole koulutuspaikkaa, työtä ja jotka itse kokevat olevansa työttömiä, on Espanjassa ja Kreikassa alle 13 prosenttia ikäluokasta. Luku on kaksinkertainen EU-keskiarvoon verrattuna, mutta kaukana siitä virhetulkinnasta, jonka mukaan joka toinen nuori Espanjassa ja Kreikassa olisi työtön.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.3.2013