Ammattiluokitus ammattitaidon tason kuvaajana
- Koulutusasteen ja ammattitaidon tason luokitukset
- Koulutusaste ja ammatin pääluokan koulutus vastaavat toisiaan keskimäärin kohtuullisesti
- Naiset työskentelevät usein koulutustaan alemmalla ammattitasolla
- Ammattitaitotasojen tulkinnanvaraisuus heikentää ammattiluokituksen erottelukykyä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Koulutusaste ja ammatin pääluokan koulutus vastaavat toisiaan keskimäärin kohtuullisesti
Taulukossa 3 on verrattu palkansaajien teoreettisen koulutusajan pituutta ja ammattitaidon tasoa yksityisellä sektorilla ja kunta-alalla. Kun tarkastellaan keskimääräistä koulutusaikaa, ylimmän tutkinnon mukaan määritetty koulutusaika vastaa melko hyvin ammattitaitovaatimuksen mukaista teoreettista koulutusaikaa. Koulutuksella lienee huomattava merkitys henkilön ammattia määritettäessä. Myös ammattinimikettä korostava ammatin luokittelukäytäntö korostaa ammatin ja koulutuksen välistä yhdenmukaisuutta.
Taulukko 3. Korkeimman suoritetun tutkinnon edellyttämä koulutusaika verrattuna ammattitaitotasoon vuonna 2008.
| Yksityinen sektori. | |||||
| Ammatin pääluokka |
Ammatti- taidon taso |
Teoreettinen koulutusaika |
Ylimmän suoritetun
tutkinnon edellyttämä koulutusaika vuonna 2008, vuosia |
||
| Keskimäärin | Poikkeama teoreettisesta |
||||
| 1 | Johtajat | – | – | 16,28 | . . |
| 2 | Erityisasiantuntijat | 4 | 16 | 16,10 | 0,10 |
| 3 | Asiantuntijat | 3 | 14 | 14,36 | 0,36 |
| 4 | Toimisto- ja asiakaspalvelu- työntekijät |
2 | 12 | 12,93 | 0,93 |
| 5 | Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät |
2 | 12 | 11,98 | -0,02 |
| 7 | Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät |
2 | 12 | 11,58 | -0,42 |
| 8 | Prosessi-ja kuljetustyöntekijät | 2 | 12 | 11,34 | -0,66 |
| 9 | Muut työntekijät | 1 | 9 | 11,20 | 2,20 |
| Lähde: Palkkarakennetilasto.
Tilastokeskus |
|||||
| Kunta-ala. | |||||
| Ammatin pääluokka |
Ammatti- taidon taso |
Teoreettinen koulutusaika |
Ylimmän suoritetun
tutkinnon edellyttämä koulutusaika vuonna 2008, vuosia |
||
| Keskimäärin | Poikkeama teoreettisesta | ||||
| 1 | Johtajat | – | – | 18,08 | . . |
| 2 | Erityisasiantuntijat | 4 | 16 | 17,75 | 1,75 |
| 3 | Asiantuntijat | 3 | 14 | 14,62 | 0,62 |
| 4 | Toimisto- ja asiakaspalvelu- työntekijät |
2 | 12 | 13,05 | 1,05 |
| 5 | Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät |
2 | 12 | 11,94 | -0,06 |
| 7 | Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät |
2 | 12 | 11,46 | -0,54 |
| 8 | Prosessi-ja kuljetustyöntekijät | 2 | 12 | 11,08 | -0,92 |
| 9 | Muut työntekijät | 1 | 9 | 11,30 | 2,30 |
| Lähde: Palkkarakennetilasto. Tilastokeskus. | |||||
Keskimääräinen koulutusaika on erityisesti ammatin pääluokassa Muut työntekijät merkittävästi pitempi kuin ammattitaitotasoa vastaava koulutusaika. Tähän pääluokkaan sisältyy useita tehtäviä, jotka edellyttävät nykyisillä työmarkkinoilla huomattavaa ammattiosaamista toisin kuin luokitusta laadittaessa.
Korkeimman suoritetun tutkinnon edellyttämä koulutusaika on useimmissa ammatin pääluokissa yksityisellä sektorilla lähes sama kuin kunta-alalla. Johtajien ja asiantuntija-ammateissa toimivien (ammatin pääluokat 1, 2 ja 3) koulutusaika on kunta-alalla kuitenkin jonkin verran pitempi kuin yksityisellä sektorilla. Kunta-alalle tyypillisiä ovat ammattitutkinnot (sairaanhoitaja, luokanopettaja), kun taas yksityisellä sektorilla koulutuksen yhteys työmarkkina-asemaan näyttää olevan vähäisempi.
Työntekijäammateissa (ammatin pääluokat 7 ja 8) tutkinnon mukainen koulutusaika on jonkin verran teoreettista koulutusaikaa lyhyempi. Taustalla lienee työkokemuksen kautta hankitun ammattitaidon koulutusta suurempi merkitys.
Ammatin pääluokissa Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä Asiantuntijat tutkinnon edellyttämä keskimääräinen koulutusaika ylittää sekä yksityisellä sektorilla että kunta-alalla selvästi tehtävän vaatimustason. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että naisten ammatin perusteella määräytyvä työmarkkina-asema on selkeästi naisten suhteellista koulutustasoa heikompi.
Päivitetty 12.3.2012