Työn tekemisen uudet muodot ja tilastot

  1. Kuinka työn teon muotoja luokitellaan?
  2. Työmarkkinoiden koko kuva
  3. Suhteellinen lisäys suurinta marginaaliryhmissä
  4. Jatkuva kokoaikatyö on pitänyt pintansa
  5. Tilastoinnin kehitys jatkuu

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Jatkuva kokoaikatyö on pitänyt pintansa

Työmarkkinoiden rakenne on kaikesta huolimatta säilynyt hämmästyttävän muuttumattomana 2000-luvulla. Noin kaksi kolmasosaa työllisistä oli sekä vuonna 2000 että 2010 töissä niin sanotuissa normaalityösuhteissa eli jatkuvassa kokoaikatyössä. Määräaikaisten palkansaajien osuus työllisistä on hieman vähentynyt samalla kun jatkuvaa osa-aikatyötä tekevien palkansaajien osuus kaikista työllisistä on jatkanut jo 1990-luvulla alkanutta kasvuaan.

Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten osuus kaikista työllisistä on 2000-luvulla vähentynyt ja palkansaajien osuus vastaavasti lisääntynyt pitkään jatkuneen trendin mukaisesti. Yrittäjien osuuden pieneneminen selittyy maa-, metsä- tai kalataloudessa toimivien työnantaja- ja yksinyrittäjien lukumäärän vähenemisellä. Muilla aloilla työnantajayrittäjien osuus on pysynyt lähes muuttumattomana.

Vaikka ammatinharjoittajien ja freelancereiden lukumäärä on kasvanut suhteellisesti paljon, on kyse toistaiseksi hyvin pienestä joukosta kaikkiin työllisiin verrattuna: jos desimaalit pyöristetään, on joukkoon kuulunut noin prosentti työllisistä sekä vuonna 2000 että 2010. Kun mukaan lasketaan myös yksinyrittäjät, on näiden kahden ryhmän yhteenlaskettu osuus kaikista 15–64-vuotiaista työllisistä noussut 5,2 prosentista 6,0 prosenttiin eli 0,8 prosenttiyksikköä 10 vuodessa.

Naiset työskentelevät miehiä harvemmin jatkuvassa kokoaikaisessa palkkatyössä (taulukot 2 ja 3). Kymmenen vuoden aikana sukupuolten välinen ero on hieman kasvanut. Naisille määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikainen palkkatyö on yleisempää kuin miehille, kun taas miehistä selvästi useampi toimii maatalousyrittäjänä, työnantajayrittäjänä tai yksinyrittäjinä kuin naisista. Ammatinharjoittajat ja freelancerit poikkeavat muista yrittäjiksi määritellyistä työllisistä siinä, että tässä ryhmässä työskentely on yhtä yleistä – tai toistaiseksi siis yhtä harvinaista – sekä naisten että miesten joukossa.

Taulukko 2. 15–64-vuotiaiden työllisten naisten työnteon muodot vuosina 2000 ja 2010. Lukumäärä ja osuus työllisistä.

  2000 2010 2000  2010
% %
Jatkuva kokoaikainen palkkatyö 686 600 728 200 62,3 61,9
Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö 147 000 143 900 13,3 12,2
Jatkuva osa-aikainen palkkatyö 116300 147 500 10,5 12,5
Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö 51 100 53200 4,6 4,5
Muu (palkkatyö) 2 700 3 100 0,2 0,3
Maa-, metsä- tai kalatalousyrittäjät 26 100 18 100 2,4 1,5
Muiden alojen työnantajayrittäjät 21 300 21 800 1,9 1,9
Muiden alojen yksinyrittäjät 35 900 40 600 3,3 3,5
Muiden alojen ammatinharjoittajat ja freelancerit 9 900 15 400 0,9 1,3
Töissä perheenjäsenen yrityksessä tai maatilalla palkatta 5 900 4 200 0,5 0,4
 
Työlliset yhteensä 1 102 800 1 176 000 100 100

Lähde. Työvoimatutkimuksen 2000 ja 2010 aineistot. Tilastokeskus.

 

Taulukko 3. 15–64-vuotiaiden työllisten miesten työnteon muodot vuosina 2000 ja 2010. Lukumäärä ja osuus työllisistä.

  2000 2010 2000  2010
% %
Jatkuva kokoaikainen palkkatyö 829 800 848 100 68,3 68,7
Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö 107100 97 800 8,8 7,9
Jatkuva osa-aikainen palkkatyö 46 700 53 800 3,8 4,4
Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö 23 100 27 400 1,9 2,2
Muu (palkkatyö) 2200 2 700 0,2 0,2
Maa-, metsä- tai kalatalousyrittäjät 61 400 43 200 5,1 3,5
Muiden alojen työnantajayrittäjät 65 200 68 500 5,4 5,6
Muiden alojen yksinyrittäjät 64 300 71 800 5,3 5,8
Muiden alojen ammatinharjoittajat ja freelancerit 10 000 15 600 0,8 1,3
Töissä perheenjäsenen yrityksessä tai maatilalla palkatta 5 800 5 300 0,5 0,4
 
Työlliset yhteensä 1 215 600 1 234 200 100 100

Lähde. Työvoimatutkimuksen 2000 ja 2010 aineistot. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.12.2011