Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia
- Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta
- Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta
- Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään
- Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta
- Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin
- Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat
- Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta
Vaikka suomalaisnuorilla on hyvät tiedolliset edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, he ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista kuin useimpien muiden maiden nuoret. Muut laimean yhteiskunnallisen kiinnostuksen maat ovat Belgia, Norja, Ruotsi ja Slovenia. (Suoninen ym. 2010a; Suoninen ym. 2010b; kuvio 2.)
Kuvio 2. Nuorten kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan eräissä maissa. Skaalapisteinä.1)
Lähde: Suoninen ym. 2010b
Kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia kysymyksiä kohtaan ei yleensä yksiselitteisesti riipu tiedoista: Monen tietotesteissä huonosti menestyneen maan nuoret ilmoittavat olevansa kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Vastaavasti tiedollisissa tehtävissä erittäin hyvin suoriutuneiden maiden oppilaat osoittavat vain laimeaa kiinnostusta politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan. (Suoninen ym. 2010a.) Suomalaisten osalta kävi kuitenkin ilmi, että politiikasta ja yhteiskunnasta tietävät nuoret ovat muita enemmän kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.
Nuoret kertovat saavansa tarvitsemaansa tietoa sanomalehtien, internetin ja erityisesti television avulla. Poliittisista tai sosiaalisista kysymyksistä keskusteleminen vanhempien tai ystävien kanssa ei sen sijaan ole nuorten parissa yleistä. (Suoninen 2010b, 63–64, 145.)
Vuoden 2010 nuorisobarometrin mukaan 15–29-vuotiaiden nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on vähentynyt melko paljon. Politiikasta hyvin kiinnostuneiden osuus on pysynyt vajaassa 10 prosentissa vuodesta 2003, mutta ei lainkaan politiikasta kiinnostuneiden osuus on kasvanut 9:stä 21 prosenttiin. (Puolustuskannalla 2010, 100–101.)
Päivitetty 26.9.2011