Lama liippasi elokuva-alaakin

  1. Yritysrakennetta hankala hahmottaa
  2. Pitkän elokuvan heikko vuosi
  3. Televisio on merkittävin tilaaja
  4. Dokumentteja teattereihinkin
  5. Mainoselokuvillakin huono vuosi
  6. Infra-alalla monenlaista toimijaa
  7. Televisio dominoi av-klusteria
  8. Elokuvatuotannon keskittymisaste on kulttuurialojen keskitasoa
  9. Suomi – Ruotsi elokuvatuotannossa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 6/2011.

Elokuvien kulutus on kasvanut taantumasta huolimatta. Suomen elokuvatuotanto on kuitenkin kehittynyt viime vuosina hiukan kansantalouden tahtia hitaammin. Tuotanto on muotoutunut laaja-alaiseksi palvelemaan yhteisöjen ja kuluttajien tarpeita, joita varten on perustettu erilaisia yrityksiä. Suuri osa elokuvantekijöistä työskentelee osa-aikaisina useissakin tuotantoyhtiöissä.
__________________

Vuoden 2009 lama näkyy elokuvatuotannon kehityksessä (Taulukko 1). Suhteellisesti lama vaikutti enemmän jälkituotantoon kuin varsinaiseen tuotantoon.

Taulukko 1. Elokuvatuotannon kehitys 2007 – 2009

yrityksiä
lkm
henkilöstö
kokoaik.
liikevaihto
milj. euroa
palkat
milj. euroa
Elokuvien, videoiden ja
televisio-ohjelmien tuotanto
2007 686 1912 180 58
2008 739 1981 208 62
2009 776 1898 196 62
Elokuvien, video- ja televisio-
ohjelmien jälkituotanto
2007 48 226 23 8
2008 53 239 22 9
2009 57 224 18 8

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Lama vähensi myös televisiotoiminnan liikevaihdon kasvua; ala kasvoi kuitenkin vielä, joskin vähemmän kuin aiempina vuosina. Televisiotoiminnan työllisten määrä väheni noin 5 prosenttia vuonna 2009. Maksu-tv-toiminta oli televisiotoiminnan nopein kasvaja. Kasvuun sisältyy kuitenkin pitemmän päälle se ongelma, että maksu-tv ei ole kovin merkittävä itsenäisten tuotantoyhtiöiden työllistäjä.

Myös elokuvien välitysala koki vuonna 2009 pientä laskua sekä liikevaihdolla että henkilöstöllä mitattuna.

Ainoa elokuvatuotannon lähiala, jonka liikevaihto kasvoi selvästi vuonna 2009 ja myös vuonna 2010 oli elokuvien esittäminen. Taantuma ei siis näytä puraisseen elokuvissakäynteihin. Katsojaluvut ovat kasvaneet, vaikka lippujen keskihinta on hieman noussut.

Yritysrakennetta hankala hahmottaa

Elokuva- ja videotuotantotoimialan yritykset voidaan jakaa monellakin tapaa, vaikka kaikissa genreissä vaaditaan paljolti samantyyppistä osaamista. Tässä artikkelissa olen käyttänyt kuusijakoa, jossa jaon perusteena on yrityksen pääasiallinen toiminta-alue, genre. Jälkituotantoon erikoistuneet yritykset sen sijaan ovat omalla toimialallaan. Samoin äänitykseen erikoistuneet äänitysstudiot kuuluvat omalle toimialalleen, vaikka yksittäiset, omalla toiminimellä toimivat äänittäjät ovatkin osin mukana tässä laskelmassa ns. infra-luokassa.

Monien yritysten päätoiminto voi vaihdella suhdanteiden ja kysynnän mukaan. Useat yritykset toimivat muillakin kuin ydinalueillaan. Tästä johtuu, että esimerkiksi pelkästään animaatiota tekevien yritysten rooli on niin pieni taulukossa 2. Taulukosta puuttuvien jälkituotantoyhtiöiden taloudellinen painoarvo on suurin piirtein pitkän elokuvan tekijöiden luokkaa.

Taulukko 2. Elokuvien tuotantoyhtiöiden jako genren mukaan 2009

yrityksiä henkilöstö liikevaihto
  lkm % kokoaikainen % milj. euroa %
pitkä elokuva 29 3,8 245,1 13,2 17,9 9,7
tv + doc 110 14,5 767,1 41,2 82,2 44,5
animaatio 12 1,6 52,7 2,8 2,7 1,5
mainos 35 4,6 168,9 9,1 30,6 16,6
video 164 21,6 238,1 12,8 21,4 11,6
infra-ala 46 6,1 225,5 12,1 25,3 13,7
toiminimi-infra* 363 47,8 163,4 8,8 11,6 2,4
yhteensä 759 100,0 1860,8 100,0 191,7 100,0
*toiminimi-infra = sivutoimisia henkilöyhtiöitä

Lähde: Kirjoittajan omat laskelmat. Laskelman teon yhteydessä poistin toimialatiedoista 18 yrityksen tiedot, koska ne eivät toimi elokuvien tuotantoyhtiöinä vaan tekevät muita kulttuurisia palveluja. Poistetuissa yrityksissä työskenteli 37 kokoaikaiseksi muunnettua henkilöä ja niiden liikevaihto oli 5 miljoonaa euroa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 6.9.2011