Tuotekehitys ja innovaatiot kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta
- Suomi innovaatioissa Euroopan kärkeä
- Suomalaisyrityksillä laajalti erilaisia kehittämistoimia
- Asiakas mukaan kehittämistyöhön
- Innovaatiotoiminnan näkökulmat ja mittaaminenkin kehittyvät
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Innovaatiotoiminnan näkökulmat ja mittaaminenkin kehittyvät
Innovaatiotoiminnalla on varsin keskeinen rooli yritystoiminnassa. Innovaatiotoiminnan käsite, toiminnan painotukset ja myös sen mittaaminen muuttuvat tietenkin ajassa, muun muassa talouden rakenteista johtuen. Palveluiden kehittyessä ja palvelualojen kasvaessa on tullut tarve laajentaa käsite aiempaa paremmin myös palveluihin. Yritystoiminnan menestystä tukevia, todellisia innovaatioita voidaan tehdä tuote- ja prosessiuudistusten lisäksi myös merkittävien organisatoristen uudistusten tai radikaalien markkinointiuudistusten myötä.
Kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin takaamiseksi innovaatiotoiminta ei, kuten ei sen mittaaminenkaan, saa rajautua ainoastaan yritystoimintaan, vaan se tulee ulottaa mahdollisuuksien mukaan kaikille sektoreille. Tällä hetkellä kehittämiskohteista yksi keskeisiä on julkisen sektorin innovaatiotoiminta ja sen tilastollisen mittaamisen kehittäminen. Tilastokeskuksella oli vuosina 2008–2010 pilottihanke, jossa kartoitettiin näitä tietotarpeita ja tiedonkeruumahdollisuuksia sekä toteutettiin pilottikysely. Työ oli osa pohjoismaista hanketta, ja siihen liittyi myös EU:n halu kehittää julkisen sektorin innovaatiotoiminnan mittaamista ja innovaatiotoiminnan tilastointia kaikkiaan. Asiaan on laajempaa mielenkiintoa myös esimerkiksi OECD:ssä.
Muutokset ja uudistukset ovat siis innovaatiotoiminnan mittaamisessakin välttämättömiä. Tilastollisesti tietojen ajallinen vertailukelpoisuus on tärkeää, jotta ilmiöiden kehitystä voidaan seurata, mutta samalla tilastoinnin on myös kehityttävä reaalimaailman muutosten myötä.
Jää nähtäväksi, miten Suomi lopulta pärjää esimerkiksi tavaratuotannolla ja siihen liittyvällä tuotekehityksellä globaalissa kilpailussa ja missä määrin painotus siirtyy palveluihin. Varmaa lienee vain se, että mikäli Suomi haluaa menestyä kansainvälisessäkin kilpailussa, innovaatiotoimintaa on oltava – muodossa tai toisessa.
________________
Innovaation käsite on nykyisin suosittu ja se liitetään mielellään tärkeänä pidettyihin asioihin. Innovaatiotoiminnan käsite on viime aikoina laajentunut koskemaan tuote- ja prosessi-innovaatioiden lisäksi myös niin kutsuttuja ei-teknologisia innovaatioita eli markkinointi- ja organisaatioinnovaatioita. Innovaatiotoiminta on noussut eräänlaisena läpikäyvänä teemana mukaan perinteiseen tieteeseen ja teknologiaan perustuvaan analyysiin ja politiikkavalmisteluihin.
On hyvä, että innovatiivisuuteen liittyvässä arvioinnissa otetaan laajalti erilaisia näkökulmia huomioon. Tehokkailla prosesseilla, organisaatioratkaisuilla ja markkinoinnilla edesautetaan hyvien – markkinoiden haluamien, laadukkaiden ja kaikin tavoin kilpailukykyisten – tuotteiden avulla saavutettavaa tulosta. Ilman näitä hyviä tuotteita tulosta ei kuitenkaan synny, vaikka prosessit, organisaatioratkaisut ja markkinointi hiottaisiin huippukuntoon.
Jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on tehty EU:n innovaatiotutkimusta, jossa tavoitteena on yhtenäisellä tilastojärjestelmällä kartoittaa yritysten innovaatiotoiminnan laajuutta ja rakennetta. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa erityyppisten innovaatioiden käyttöönoton yleisyyttä, tuoteinnovaatioiden osuutta yritysten liikevaihdon muodostuksessa ja tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvään innovaatiotoimintaan kytkeytyviä toimenpiteitä ja panostuksia sekä tietolähteitä, yhteistyötä ja tavoitteita. Alun perin tutkimus kohdistui vain teollisuuteen, mutta palveluiden merkityksen kasvaessa jo useissa tutkimuksissa mukana on ollut myös eräitä palvelualoja. Suomessa innovaatiotutkimuksen toteutuksesta vastaa Tilastokeskus.
Päivitetty 5.4.2011