Etusivu > Artikkelit > Tuotekehitys ja innovaatiot kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta

Tuotekehitys ja innovaatiot kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta

1. Suomi innovaatioissa Euroopan kärkeä
2. Suomalaisyrityksillä laajalti erilaisia kehittämistoimia
3. Asiakas mukaan kehittämistyöhön
4. Innovaatiotoiminnan näkökulmat ja mittaaminenkin kehittyvät

Koko dokumentti yhdellä sivulla

---

Asiakas mukaan kehittämistyöhön

Suomen kansallinen innovaatiostrategia painottaa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, joka nostaa teknologian rinnalle innovaatioiden lähteeksi muutkin kuin teknologiaan perustuvat innovaatiot sekä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden. Asiakaslähtöisyys näkyy yhä enemmän ilmiöalueeseen liittyvässä keskustelussa; teknologialähtöisyydestä on siirryttävä enenevässä määrin asiakas- ja markkinalähtöiseen tuotekehitykseen. Asiakkailla ja käyttäjillä onkin vastedes yhä suurempi rooli innovaatiotoiminnassa – niin suoranaisessa tuotekehittelyssä kuin myös kuluttajien tekemien valintojen kautta.

Innovaatiotutkimuksessa selvitetään erilaisten tietolähteiden merkitystä yritysten innovaatiotoiminnassa, ja esimerkiksi Suomen aineistossa oma yritys ja oma konserni ovat keskeisimpiä innovoinnin tietolähteitä. Toiseksi tärkeimpänä lähteenä ovat kuitenkin asiakkaat. Yhdeksän kymmenestä innovaatiotoimintaa harjoittaneesta yrityksestä koki asiakkaat innovoinnin tietolähteeksi ja 38 prosenttia arvioi asiakkaat merkitykseltään tärkeänä tietolähteenä. Esimerkiksi Saksassa 44 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista näki asiakkaat tärkeänä tietolähteenä, sen sijaan monissa maissa vastaava osuus oli noin neljännes tai viidennes.

Yliopistojen ja korkeakoulujen sekä julkisten tutkimuslaitosten rooli innovaatiotoiminnan tietolähteenä yrityksille näyttäytyy verrattain vaatimattomana; useissa maissa vain muutama prosentti innovaatiotoimintaa harjoittaneista arvioi nämä merkitykseltään suuriksi tietolähteiksi.

Innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä harjoittaneiden osuudet ovat samaa suuruusluokkaa Suomen kanssa esimerkiksi Itävallassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Tanskassa taas osuus on selkeästi korkeampi. Huomattavaa on, että Suomessa asiakkaiden kanssa yhteistyötä tehneiden osuus on korkea verrattuna yhteistyöstä ilmoittaneisiin ylipäätään. Suomessa sijaitsevat yritykset tekevät innovaatioyhteistyötä myös esimerkiksi yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa yleisemmin kuin vertailumaiden yritykset. Yhteistyöstä ilmoittaneiden osuus ei ollut korkeimpia Suomessa, mutta tulosten valossa näyttää siltä, että mikäli Suomessa toimiva yritys tekee innovaatioyhteistyötä, se on moninaista ja yrityksellä on useanlaisia yhteistyökumppaneita.

Taulukko 1. Innovaatiotoimien yleisyys eräissä maissa 2008–2010, osuus tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista, %

	Oma t&k	Tilattu t&k	Koneet, laitteet, ohjelmistot	Osaamisen hankinta	Koulutus	Markkinoille tuonti	Muut toimet
Suomi	76	51	75	42	39	38	38
Ranska	63	24	51	17	54	33	40
Ruotsi	61	28	69	43	34	39	31
Hollanti	59	29	50	18	39	31	26
Belgia	58	34	65	22	63	35	36
Norja	50	23	24	9	26	17	20
Saksa	48	20	64	28	55	37	54
Itävalta	48	26	67	33	62	44	49
Portugali	43	22	72	19	55	30	32
Italia	42	17	81	13	45	26	29

Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey

Taulukko 2. Innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus eräissä maissa 2008–2010, osuus tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneista, %

	Yhteistyötä	Yhteistyötä asiakkaiden kanssa	Yhteistyötä yliopistojen kanssa	Yhteistyötä julkisten tutkimus- laitosten kanssa
Tanska	57	34	18	15
Belgia	49	25	19	13
Ranska	42	20	12	9
Hollanti	40	24	14	10
Ruotsi	40	28	14	8
Itävalta	39	16	20	7
Suomi	37	35	28	23
Norja	35	17	13	13
Portugali	28	19	9	6
Saksa	21	11	11	4
Italia	16	5	5	2

Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey

Alkuun Edellinen Seuraava

---

Päivitetty 5.4.2011