Rakentamisen toimialakatsaus III/2010

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Ville Koskinen (09) 1734 2665
Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Talonrakentaminen yhä kasvussa

Rakennusyritysten toiminta pysyi vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä vireänä. Toimialan liikevaihto kasvoi heinä-syyskuussa 3,0 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden jaksoon verrattuna. Kasvu jatkui edellistä neljännestä hitaampana, sillä toisella neljänneksellä rakentamisyritykset kasvattivat liikevaihtoa peräti 9 prosenttia. Talonrakentamisesta ja erikoistuneesta rakennustoiminnasta poiketen maa- ja vesirakentamisen liikevaihto supistui yhä.

Uudisrakentamisen volyymin vuoden toisella neljänneksellä alkanut kasvu jatkui kolmannella neljänneksellä. Volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 26,8 prosenttia edellisen vuoden heinä-syyskuuhun verrattuna. Kasvuun vaikutti etenkin asuinrakentamisen kiihtyminen. Asuinrakentamisen volyymi onkin jo kohonnut taantumaa edeltäviä vuosia korkeammaksi. Myös liike- ja toimistorakentaminen on piristynyt hieman vuoden 2009 pohjalukemista. Liike- ja toimistorakentamisen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 3,7 prosenttia edellisen vuoden vertailuajankohdasta.

Halukkuus toimitilarakentamiseen on vielä vähäinen. Kun tammi-syyskuussa kaikkien rakennusten lupakuutioiden määrä kasvoi 5 prosenttia edellisestä vuodesta, liike- ja toimistorakennusten lupakuutiot vähenivät 18 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Asuinrakennusten lupakuutioiden määrä kasvoi 40 prosenttia ja julkisten palvelurakennusten 19 prosenttia.

Rakennustoiminnan lisääntyminen on heijastunut myönteisesti rakentamisen työllisyystilanteeseen. Kun vuoden toisella neljänneksellä rakentamisen työllisten määrä oli laskussa, kasvoi rakentamisen työllisyys kolmantena neljänneksenä reilut kaksi prosenttia. Myös tehdyt työtunnit olivat kasvussa. Talonrakentamisessa työllisten määrä kasvoi muuta rakentamista nopeammin, yli 6 prosenttia. Rakentamisen avoimien työpaikkojen määrä pysyi kolmannella neljänneksellä vuoden toisen neljänneksen tasolla, mikä merkitsee 10 prosentin kasvua viime vuodesta.

Sivun alkuun

Valmistuneiden asuntojen määrä kasvussa

Tammi-syyskuussa 2010 valmistui ennakollisten tietojen mukaan n. 17 500 uutta asuntoa. Niistä 46 prosenttia oli kerrostaloasuntoja, 43 prosenttia omakotiasuntoja ja 11 prosenttia rivitaloasuntoja. Uusia asuntoja valmistui heinä-syyskuussa 45 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana valmistui käytännössä yhtä monta asuntoa kuin samana aikana vuonna 2009. Kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana aloitettiin 26 321 uuden asunnon rakentaminen, minkä perusteella voidaan arvioida että koko vuoden 2010 aikana aloitettiin selvästi yli 30 000 asunnon rakentaminen.

Asuntotuotantoa on merkittävästi kiihdyttänyt ARA-tuotannon voimakas lisääntyminen. Vuonna 2009 aloitettiin yli 14 000 ARA-asunnon rakentaminen. Vuonna 2010 arvioidaan aloitetun n. 12 000 ARA-asuntoa. Uusien asuntojen kysyntä oli vuonna 2010 vahvaa. Rakennusteollisuus RT:n tietojen mukaan valmiiden myymättä olevien uusien asuntojen määrä on pudonnut vuoden 2009 huippulukemasta 2 500:sta vuoden 2010 lopulla n. 700:aan.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärän kasvu on hidastumassa. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi 22 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Toisella neljänneksellä kasvu hidastui ollen 9 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä kasvua oli 4 prosenttia. Asuinrakennusten lupien kuutiomäärä kasvoi kolmannella neljänneksellä yhä 11 prosenttia.

Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut asunnot, kappaletta

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto yhä laskussa

Vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä maa- ja vesirakentamisen liikevaihto supistui 7,8 prosenttia. Toimialan liikevaihto on laskenut lähes yhtäjaksoisesti huhtikuusta 2009 alkaen. Elo- ja syyskuussa liikevaihto pysytteli vuoden 2009 tasolla, mutta heikon heinäkuun vuoksi neljänneksen kasvu jäi negatiiviseksi.

Kuvio 2. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos, % 1)

1) muutos on alkuperäisen sarjan kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta

Myös maa- ja vesirakentamisen palkkasumma on pysynyt pitkään laskussa. Kolmannella neljänneksellä palkkasumma väheni 6,4 prosenttia. Palkkasumma oli laskussa etenkin heinäkuussa, jolloin maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma jäi vajaat 10 prosenttia edellisvuoden vertailujaksoa matalammaksi. Myös elo- ja syyskuussa palkkasumma laski.

Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä laski heinäkuussa 26 prosenttia, kasvoi elokuussa vajaan prosentin ja laski vajaat 6 prosenttia syyskuussa edellisvuoden vastaavista kuukauksista. Kolmannen neljänneksen myynnin määrä jäi 10 prosenttia vuodentakaisesta. Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdosta myyntihintojen muutosten vaikutukset.

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten kasvu jatkuu tasaisena

Rakennuskustannukset nousivat 2,3 prosenttia marraskuusta 2009 marraskuuhun 2010. Kustannukset pysyivät kuitenkin lokakuuhun verrattuna ennallaan. Edellisvuoteen verrattuna työpanokset ovat kallistuneet 0,5 prosenttia, muut panokset 1,1 prosenttia ja tarvikepanokset 3,8 prosenttia. Lokakuusta marraskuuhun muut panokset kallistuivat 0,6 prosenttia. Tarvikehinnat sen sijaan laskivat 0,2 prosenttia. Työpanoksen hinta oli marraskuussa lokakuuhun nähden ennallaan.

Vuositasolla eniten nousivat betoniteräksen, sähköjohtojen ja sahapuutavaran hinnat. Betoniteräksen hinta on vuoden aikana kohonnut reilun neljänneksen. Vastaavasti mm. rahoituskustannukset ja lattiatasoitteiden hinnat ovat edellisvuotta matalammat.

Kuvio 3. Rakennuskustannusindeksi, tarvikehinnat

Maarakentamisen kustannukset ovat myös kohonneet. Maarakennuskustannusindeksin mukaan kustannukset nousivat 1,8 prosenttia marraskuusta 2009 marraskuuhun 2010. Etenkin betonirakenteiden ja päällysteiden hinnat ovat nousseet. Vuositasolla päällysteiden hinnat ovat kohonneet 5,7 ja betonirakenteiden 5,5 prosenttia. Hintojen nousuun vaikuttivat erityisesti polttoaineiden ja energian sekä metallituotteiden kallistuminen. Nousua hillitisivät maa- ja kiviaineksen halpeneminen sekä välillisten palkkojen aleneminen. Myös maarakennusalan konekustannukset ovat kasvaneet. Konekustannukset nousivat vuodessa 3,4 prosenttia.

Sivun alkuun

Uusien asuntojen rakentaminen hyvässä vauhdissa

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi vuoden 2010 heinä-syyskuussa noin 27 prosenttia edellisen vuoden heinä-syyskuuhun verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 65 prosenttia. Kasvua oli erityisesti rivi- ja ketjutalojen sekä asuinkerrostalojen volyymissa. Rivi- ja ketjutalojen volyymi kasvoi lähes 142 prosenttia ja asuinkerrostalojen volyymi 81 prosenttia vuoden 2009 heinä-syyskuusta. Vuonna 2009 asuinrakentamisen volyymi oli erityisen alhaisella tasolla, joka vaikuttaa nyt muutosprosentteihin.

Vuoden 2010 heinä-syyskuussa teollisuusrakentamisen volyymi väheni lähes 23 prosenttia ja toimistorakentamisen volyymi yli 22 prosenttia vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan nähden. Myös varastorakennuksien sekä maatalousrakennuksien volyymissa oli laskua vuotta aiemmasta.

Kuvio 4. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendit

Heinä-syyskuussa teollisuusrakentamisen volyymi väheni lähes 23 prosenttia, toimistorakentamisen volyymi yli 22 prosenttia vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan nähden. Viimeisen 12 kuukauden aikana vain asuinrakennusten ja julkisten palvelurakennusten uudisrakentamisen volyymi on ollut selvässä kasvussa.

Kuvio 5. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden muutos, lokakuu 2010

Sivun alkuun

Rakentamisen työllisyystilanne on parantunut

Talonrakentamisen työllisten määrä kasvoi vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 6 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Koko rakentamisen työllisten määrä kasvoi kolmannella neljänneksellä reilut 2 prosenttia. Rakennusalan työllisistä n. 36 prosenttia työskenteli vuoden kolmannella neljänneksellä talonrakentamisessa, 12 prosenttia maa- ja vesirakentamisessa ja 52 prosenttia erikoistuneessa rakennustoiminnassa. Talonrakentamisen työllisten ansiotaso kasvoi vuoden kolmantena neljänneksenä prosentin. Maa- ja vesirakentamisessa ansiot kasvoivat reilut 2 prosenttia.

Kuvio 6. Talonrakennusalan työllisten määrä ja ansiotaso, vuosimuutokset, III/2010

Työministeriön työnvälitystilaston mukaan rakentamisen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi sekä talonrakentamisessa että maa- ja vesirakentamisessa. Kolmannella neljänneksellä talonrakentamisen työpaikkoja oli avoinna vajaat 1 000 ja maa- ja vesirakentamisessakin vajaat 200.

Sivun alkuun

Rakennusteollisuuden suhdannenäkymät pitkän aikavälin keskiarvotasolla

Elinkeinoelämän keskusliiton keräämän rakentamisen luottamusindikaattori parani joulukuussa 2010 pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolleen. Indikaattorin uusin saldoluku on -6, kun marraskuun lukema oli -16. Tilauskanta ei vielä ole elpynyt taantumaa edeltävälle tasolle, mutta työvoiman ennustetaan hieman kasvavan. Suomen rakentamisen suhdannetilanne oli marraskuussa kerättyjen vertailutietojen mukaan hieman EU:n keskiarvoa parempi.

Kuvio 7. Rakentamisen luottamusindikaattori, kausitasoitettu saldoluku

Marraskuussa 2010 julkaistun EK:n suhdannebarometrin mukaan rakennusyritysten kapasiteetin käyttöaste laski edellisestä neljänneksestä mutta oli hieman vuodentakaista korkeampi. Riittämättömän kysynnän koki ongelmaksi hieman yli kolmasosa yrityksistä.

Sivun alkuun

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen vahvistui

Kuluttajien oman talouden tilaa ja näkymiä menneen ja tulevan 12 kuukauden aikajaksolta kuvaavan Tilastokeskuksen tuottaman mikrotalouden indikaattorin pisteluku on pysytellyt 30 tuntumassa.

Kuluttajien näkemyksiä Suomen taloudesta ja työttömyydestä kuvaava makrotalouden indikaattori vahvistui vuoden 2009 ja alkuvuoden 2010 kuluessa selvästi, mutta laski selvästi joulukuussa 2010. Viimeisin saldoluku on -2,1, mikä on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa.

Kuvio 8. Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

Joulukuussa vajaat 10 prosenttia kotitalouksista aikoi melko tai hyvin varmasti ostaa asunnon seuraavan 12 kuukauden sisällä. Vastaava osuus oli viime vuoden joulukuussa reilut 7 prosenttia. Myös asunnon peruskorjausaikomukset ovat nousseet hivenen, 23 prosenttia kotitalouksista aikoo käyttää rahaa peruskorjauksiin seuraavan vuoden kuluessa.

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 22.3.2011.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 5. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 6. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, Ansiotasoindeksi
Kuvio 7. Elinkeinoelämän keskusliitto: Luottamusindikaattorit
Kuvio 8. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri§%£H4§%£

Päivitetty 14.1.2011