Työväkivalta on yleistä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa
- Riski on suurin vartiointialalla
- Naiset joutuvat työssään väkivallan uhreiksi miehiä useammin
- Uhkailu on yleisin väkivallan muoto
- Arvioitu riski ennakoi väkivallan kokemuksia työssä
- Samat henkilöt kokevat sekä häirintää ja kiusaamista että työväkivaltaa
- Kiire lisää työväkivallan riskiä sosiaali- ja terveydenhoidon ammateissa
- Työelämän sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy myös työväkivallan kokemuksissa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Uhkailu on yleisin väkivallan muoto
Työssään väkivaltaa kokeneista 16 prosenttia kertoi joutuneensa sellaisen väkivallan kohteeksi, josta jäi näkyviä fyysisiä jälkiä ja 28 prosenttia oli kokenut väkivaltaa, josta ei jäänyt jälkiä. Yleisin väkivallan muoto oli uhkailu, jonka kohteeksi oli joutunut 72 prosenttia väkivallan uhreista. Erityyppiset väkivaltakokemukset osuivat osittain samoille henkilöille, sillä useampi kuin joka kymmenes oli kokenut vähintään kahdenlaista väkivaltaa, uhkailun lisäksi esimerkiksi fyysistä väkivaltaa.
Väkivallantekijä oli useimmiten vastaajan asiakas, potilas, oppilas tai muu työssä kohdattu ihminen. Täysin tuntematon väkivallantekijä oli kyseessä noin joka kymmenennessä tapauksessa; vain harvassa tapauksessa työtoveri tai muu tuttava syyllistyi työväkivaltaan.
Päivitetty 30.9.2009