Kuntaliitoksia syytä tarkastella myös aluetaloudellisin perustein

  1. Bkt työllistä kohden parempi tuotannon mitta
  2. Mittarit harvoin tasapainossa kunnittain
  3. Tuotanto ja asuminen eivät noudata kuntarajoja
  4. Suurliitoksista esimerkkinä Salo
  5. Uusikin Salo palkkojen nettomaksaja
  6. Turun seutukunnassa useita kuntaliitoksia
  7. Työllisiin suhteutettu bkt suurin Naantalissa
  8. Turun suunta näkyy palkkasuhteissa
  9. Pohjanmaalla ylitettiin seutukuntien rajoja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Turun suunta näkyy palkkasuhteissa

Kuntaliitoksissa mukana olleiden kuntien työssäkäynnin suuntautuminen kuntaliitosten ulkopuolelle jääneeseen Turkuun näkyy myös uusien kuntien palkkasuhteessa. Uuden Maskun palkkasuhde jää alle 50 prosentin. Uuden Kaarinan ja uuden Ruskon maksamien palkkojen suhde niiden saamiin ylittää täpärästi 50 prosentin rajan eikä suurinkaan kuntaliitos nosta uuden Naantalin palkkasuhdetta kuin hieman päälle 60 prosentin. Turussa maksettujen palkkojen suhde kunnan saamiin palkkoihin on 127 prosenttia, mikä selittää muiden kuntien palkka-alijäämän.

Aluetalouden tunnuslukuihin tehdyt kuntaliitokset eivät juuri tuoneet parannusta. Vaikuttaa hieman siltä, että kuntaliitoksilla ei ole varsinaisesti pyrittykään kohti aluetaloudellisen eheyttämisen mukanaan tuomaa aluetalouden tasapainoa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 14.4.2009