Kuntaliitoksia syytä tarkastella myös aluetaloudellisin perustein
- Bkt työllistä kohden parempi tuotannon mitta
- Mittarit harvoin tasapainossa kunnittain
- Tuotanto ja asuminen eivät noudata kuntarajoja
- Suurliitoksista esimerkkinä Salo
- Uusikin Salo palkkojen nettomaksaja
- Turun seutukunnassa useita kuntaliitoksia
- Työllisiin suhteutettu bkt suurin Naantalissa
- Turun suunta näkyy palkkasuhteissa
- Pohjanmaalla ylitettiin seutukuntien rajoja
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Tuotanto ja asuminen eivät noudata kuntarajoja
Aluetalouden peruselementit - tuotanto, työllisyys ja asuminen - eivät noudata kuntarajoja. Kuntarajojen poistuminen ei myöskään muuta aluetalouden rakennetta tai sen toimintatapaa. Tuotannollisen toiminnan (T) ja asuntojen (A) sijainti säilyy ennallaan, vaikka kunnan nimi muuttuu. Yhdistyneet kunnat ovat edelleen osa laajempaa aluetaloudellista kokonaisuutta. Tällaisen asumis- ja työmarkkina-alueen (työssäkäyntialueen) lähimpänä vastineena voidaan pitää seutukuntajakoa.
Seuraavassa tarkastellaan vanhojen kuntien aluetaloudellista asemaa ennen yhdistymistä ja uusien kuntien aikaan saamia muutoksia. Eri tavoin muodostuneista uusista kunnista on valittu joitain tyyppiesimerkkejä kuntaliitoksen laajuuden ja niiden erityispiirteiden perusteella.
Päivitetty 14.4.2009