Kuntaliitoksia syytä tarkastella myös aluetaloudellisin perustein

  1. Bkt työllistä kohden parempi tuotannon mitta
  2. Mittarit harvoin tasapainossa kunnittain
  3. Tuotanto ja asuminen eivät noudata kuntarajoja
  4. Suurliitoksista esimerkkinä Salo
  5. Uusikin Salo palkkojen nettomaksaja
  6. Turun seutukunnassa useita kuntaliitoksia
  7. Työllisiin suhteutettu bkt suurin Naantalissa
  8. Turun suunta näkyy palkkasuhteissa
  9. Pohjanmaalla ylitettiin seutukuntien rajoja

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Erkki Niemi on Tilastokeskuksen aluetaloustilastojen yliaktuaari. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2009.

Aluetaloudellisia perusteluita ei ole juurikaan käytetty, kun on valmisteltu kuntaliitoksia tai arvioitu niiden onnistuneisuutta. Seuraavat esimerkit osoittavat, että aluetaloudellinen näkökulma voi olla hyödyllinen, ellei peräti välttämätön, kun pyritään tasapainoiseen ja kuntien tulonmuodostuksen kannalta oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
_____________

Uusilla kunnilla on aluetaloutta eheyttäviä vaikutuksia. Jättihankkeilla ne ovat merkittäviä, sen sijaan pienillä liitoksilla vähäisiä. Aluetalouden kannalta keskeistä on tuotannon ja asumisen sijoittuminen.

Tuotannon ja työllisyyden sijainnista aiheutunut jännite on monesti toiminut kuntien yhteistoiminnan ja yhdistymisen kimmokkeena. Yhtä usein se on ollut kuntaliitosten tai syvemmän yhteistoiminnan torjumisen perimmäinen syy.

Lyhyellä aikavälillä yhdistymishankkeista vetäytyminen saattaa kunnan päättäjien kannalta olla houkutteleva vaihtoehto. Ajan myötä oman edun tavoittelu saattaa viedä kunnan paitsioon ja korotettujen palvelutariffien maksajaksi.

Uusien kuntien muodostamisessa korostuvat aluetalouden keskeiset tekijät: tuotanto, työllisyys ja väestö. Kunnan tuotannon arvon suuruutta kuvaa bruttokansantuote ja tuotannon tasoa bruttokansantuote asukasta kohti.

Bkt työllistä kohden parempi tuotannon mitta

Kuntatason bruttokansantuotetietoja ei ole juurikaan käytetty niiden tulkintaan liittyvien ongelmien vuoksi. Tuotannon ja asumisen eriytymisestä seuraa, että bruttokansantuote asukasta kohti ei ole riittävän yksiselitteinen mittari kuvaamaan kunnan taloudellisen toiminnan laajuutta ja tasoa.

Mittarissa alueen tuotannon arvo jaetaan alueella asuvan väestön määrällä. Kunta on useimmiten aivan liian suppea alue muodostaakseen aluetaloudellisen tarkastelun edellyttämän yhtenäisen työ- ja asuntomarkkina-alueen.

Kunnan tuotannon tasoa paremmin kuvaava mittari on alueella tuotetun bruttokansantuotteen arvon suhteuttaminen alueella työssäkäyviin työllisiin. Bruttokansantuote työllistä kohti on myös työn tuottavuuden mittari - joskin verraten karkea. Se jättää huomioimatta toisen tuotannontekijän, pääoman, vaikutuksen tuotannon arvon muodostumiseen.

Aluetalouden keskeisten muuttujien välillä vallitsee kuitenkin kiinteä yhteys, joka voidaan esittää kaavan muodossa. Laskentakaava auttaa ymmärtämään, minkä tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena alueen bruttokansantuote asukasta kohti syntyy.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 14.4.2009