Miten tuottavuuden kehitystä mitataan julkisissa palveluissa?

  1. Tuottavuustilasto ei kerro palvelujen onnistumisesta
  2. Palvelut maksetaan veroina
  3. Laatu voidaan ymmärtää monella tavalla
  4. Julkisten palvelujen tuottavuuskehitys on muuta kansantaloutta heikompaa
  5. Liikelaitostaminen näkyy
  6. Kehitys heikointa kunnissa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittajat: Sami Hautakangas ja Jani Heikkinen työskentelevät Tilastokeskuksessa julkisen talouden tuottavuuden mittaajina. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2008

Talouskasvu rakentuu nyt - ja jatkossa yhä enemmän - tuottavuuskehityksen varaan. Julkinen sektori muodostaa lähes viidenneksen Suomen kansantaloudesta, sen tuottavuudella on siis suuri merkitys. Tuottavuuden mittaaminen markkinattomille palveluille ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
____________

Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa tuotetaan paljon erilaisia julkisia palveluja, joilla turvataan oikeuksia, aikaansaadaan turvallisuutta, edistetään terveyttä sekä tuetaan uuden oppimista koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Tilastokeskuksen taloustilastoissa pyritään tuottamaan vertailukelpoista tietoa tuottavuuskehityksestä eri toimialoilta ja sektoreilta kansantalouden tilinpidon periaatteita seuraten.

Valtion tuottavuustilastointi perustuu vuosittaisen kyselyn tietoihin tilivirastojen ja laitosten tuotosten ja panosten määrämuutoksista. Tilasto ei sisällä valtion liikelaitoksia, valtion omistamia yrityksiä, rahastoja ja valtion-apuyhdistyksiä.

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastointi koskee koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tilasto laaditaan suoraan kansantalouden tilinpidon tiedoista. Laskennassa käytetään markkinattoman tuotoksen volyymi-indikaattoreina tuotettujen palvelujen määrien muutoksia eri palveluluokissa, joiden oletetaan kuvaavan tuotettujen palvelujen volyymin muutosta.

Tuottavuustilasto ei kerro palvelujen onnistumisesta

Tuottavuus on määritelmällisesti tuotoksen ja panoksen välinen suhde. Sitä mitattaessa on tärkeää rajata, mitä tuottavuus- ja tuotoskäsitteeseen sisällytetään.

Tilastokeskuksen julkisen sektorin tuottavuustilastointi ei arvioi julkisten palveluiden saatavuutta, kohdistumista, tarpeellisuutta tai oikeellisuutta, vaan julkiset turhakkeet tulevat mitattua siinä missä hyödykkeetkin - kaikki tuotoksethan tuotetaan ja kulutetaan tilinpidon periaatteiden mukaisesti. Tämä pätee yhtä hyvin kaikkien muidenkin sektoreiden tuotantoon.

Tuottavuusindikaattorit eivät kerro suoraan julkisen palvelutuotannon onnistumisesta tarpeiden tyydyttäjänä. Tuottavuuslukujen on tarkoitus osoittaa, miten palvelutuotannon tuotantoprosessi on kehittynyt vuodesta toiseen. Julkisen sektorin tuottavuusluvut pyrkivät kuvaamaan, saadaanko keskimääräinen tuotos pienemmällä, samalla vai suuremmalla tuotantopanosten määrällä verrattuna edelliseen vuoteen.

Tuottavuustilaston luvuissa esimerkiksi elinsiirtoa halvempi ennaltaehkäisevä palvelu, jolla kalliimpi elinsiirto estetään, ei vaikuta tuottavuuteen, vaikka budjetin kautta tarkasteltuna menot alenevatkin. Tässä tapauksessa kysymyksessä on kulutuksen muutos, jossa pienemmällä ja uudelleen kohdennetulla kulutuksella on mahdollista saada parempi kuluttajan kokema hyöty. Tämä on kulutuksen optimaalista kohdentamista, sitä ei pidä yhdistää kulutettujen palveluiden tuotantoprosessin tarkasteluun.

Tuottavuustarkastelussa eri tuotokset ja panokset yhdistetään kokonaistuotokseksi ja -panokseksi arvopainoilla. Markkinatuotannossa tuotoksen arvopainoina ovat hintojen perusteella saadut perushintaiset arvot. Julkisen sektorin markkinattomassa tuotoksessa ja panoskäytössä arvopainoina ovat kustannuspainot, joita käytetään perushintoina. Oletuksena on, että julkinen palveluntuottaja -tuottaa palvelut voitotta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 19.12.2008