Suomi suojelee hyvin metsiään
- Uusin tieto mahdollistaa maiden välisen vertailun
- Käyttöaste ja monimuotoisuus kytkeytyvät toisiinsa
- Euroopan metsät ovat ihmisen muuttamia
- Lahopuut turvaavat monimuotoisuutta
- Suomi on johtava metsien suojelija
- Suomessa mittarit käytössä kolmatta kertaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Euroopan metsät ovat ihmisen muuttamia
Rakenteeltaan Euroopan metsät ovat ihmisen muuttamia (Kuvio 2). Eniten koskemattomia luonnonmetsiä on Venäjällä ja itäisen Euroopan valtioissa. Suomi ei ole tässä vertailussa suinkaan kärjessä: arviolta vajaat 5 prosenttia maamme metsistä on koskemattomia luonnonmetsiä. Nämä sijaitsevat pääosin suojelualueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Kuvio 2. Koskemattomien metsien osuus metsäalasta (%)
Suomen metsät ovat hoidettuja, luonnonmetsien kaltaisia metsiä, sillä uudistamisessa käytetään kotimaisia puulajeja ja suuri osa metsistä uudistuu luontaisesti paikallisilla puulajeilla. Suomessa ei kasva varsinaisia puuviljelmiä eli ulkomaisilla puulajeilla perustettuja istutusmetsiä.
Euroopassa eniten puuviljelmiä on läntisen Euroopan alueella (Kuvio 3). Tunnetuimpia puuviljelmiä ovat Irlannin ja Iso-Britannian istutetut sitkankuusimetsät ja Portugalin ja Espanjan eukalyptusmetsät. Näissä maissa talousmetsien metsäkuva on tyystin erilainen kun Suomessa.
Kuvio 3. Euroopan valtiot, joissa puuviljelmien osuus metsäalasta (%) on kaikkein suurin
Metsien uudistamismenetelmät vaihtelevat Euroopan maiden välillä, mikä on luonnollista puulajien ja kasvillisuusvyöhyke-erojen vuoksi. Luontaisen uudistamisen osuus on noin 40 prosenttia, ja se kasvaa koko ajan. Pohjois-Euroopassa istutus ja kylvö ovat yleisiä, kun taas luontainen uudistaminen on laaja-alaista Keski-Euroopan pyökkimetsäalueilla pyökin hyvän varjonsietokyvyn ja maaperän uudistumisherkkyyden ansiosta. Vesametsätaloutta harjoitetaan yllättävän runsaasti siihen sopivilla puulajeilla Italiassa, Albaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa.
Päivitetty 6.11.2007