Kaupungit kasvavat sisältäpäin

  1. Siirtolaisuus tuo syntyvyyttä
  2. Rohkea oletus menneen valossa
  3. Maan sisäinen muutto menettää voimansa
  4. Oulun seutu lisääntyy ja vetää muuttajia
  5. Kaupunkien reunat kasvavat keskuksia enemmän
  6. Jos oletukset eivät pidäkään...

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 14/2007

Kaupunkikeskukset kasvavat jatkossa enemmänkin vanhan muuton hedelmistä - niihin jo muuttaneiden nuorten ihmisten lapsista kuin maan sisäisestä muuttoliikkeestä, joka on menettämässä perustansa. Isommat muuttovoitot tulevat ulkomailta.

Suomen kunnista noin puolessa väkiluku kasvaa ja puolessa vähenee. Kasvukunnissa tärkein kasvun moottori on syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna, eikä enää suuret muuttovoitot kuten 1960- ja 1970-luvuilla. Etelä-Suomen ja varsinkin Helsingin seudun ruuhkautumisesta on enää turha puhua.

Nopeinta väestökasvua tapahtuu Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan seuduilla. Väestöään menettävissä kunnissa suurin tekijä on kuolleiden enemmyys syntyneisiin verrattuna, eivätkä enää suuret muuttotappiot. Siirtolaisuuden tuoma lisäväestö kohentaa kaikkien maakuntien väkilukua ja ikärakennetta.

Väkiluvun muutostekijät 1980-2006 ja ennuste 2007-2040

Siirtolaisuus tuo syntyvyyttä

Uuden ennusteen mukaan väestön kasvu jatkuu aina vuoteen 2040 saakka eli paljon pidempään kuin aikaisemmissa ennusteissa. Mikä sitten lisää väestönkasvua?

Siirtolaisuusvoiton oletetaan nousevan 10 000 henkeen vuodessa. Vuoteen 2025 mennessä se tekee jo 200 000 henkeä eli 80 000 henkeä enemmän kuin edellisessä ennusteessa. Siirtolaisuusvoitto tulee miltei kokonaan 20-40-vuotiaiden ikäryhmiin, mikä nostaa myöskin syntyneiden määrää. Muuttovoitto käsittää miltei 100 000 hedelmällisyysikäistä naista, joiden vaikutus syntyneiden määrään voi vuoteen 2025 mennessä olla jopa 20 000 lasta.

Kuolleisuuden on oletettu jatkavan alenemistaan, eli ihmiset elävät entistä pidempään. Tästä syystä vanhuksia on enemmän kuin edellisissä ennusteissa.

Syntyneiden määrä alittaa kuolleiden määrän vasta aivan ennustekauden lopulla, jos syntyvyys pysyy nykytasollaan. On tosin aika rohkea oletus pitää kokonaishedelmällisyys 1,85:ssä eli aivan Euroopan huippuarvossa, kun Keski-Euroopassa ja Virossakin syntyy enää 1,2-1,5 lasta hedelmällisyysikäistä naista kohden.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 31.7.2007