30.11.2004
Lisätietoja: Eila Laakso (09) 1734
2509, eila.laakso@tilastokeskus.fi
Tietopalvelujohtaja: Jussi Melkas
Suomen tilastollinen vuosikirja 125 vuotta
Tilastojen kokoomateos Suomen tilastollinen
vuosikirja 2004 on ilmestynyt. Tilastokeskuksen julkaisemaa
vuosikirjaa on julkaistu vuodesta 1879 lähtien. Jo ensimmäinen
vuosikirja sisälsi varsin monipuolisesti tietoa silloisen Suomen
suuriruhtinaskunnan väestöstä, asumisesta ja elinkeinoista sekä
valtion taloudesta. Vuosikymmenten saatossa vuosikirjan sisältämä
tietomäärä on moninkertaistunut ja se on vakiinnuttanut asemansa
Suomen tilastoalan perus- ja hakuteoksena. Ensimmäisessä, 125
vuotta sitten ilmestyneessä vuosikirjassa oli 56 sivua ja 50
tilastotaulukkoa. Nyt ilmestyneessä uusimmassa kirjassa on 718
sivua ja 698 taulukkoa. Kirja on suomen-, ruotsin- ja
englanninkielinen.
Teoksessa on 32 eri aihealueen lisäksi teemakarttoja ja
100-sivuinen kansainvälinen osa. Uusimpien vuositietojen lisäksi
vuosikirjassa on pitkiä aikasarjoja sekä aluetietoa.
Suomen tilastollisen vuosikirjan mukana on CD-ROM, joka sisältää
koko julkaisun pdf-muodossa, kaikki taulukot Excel-muodossa sekä
teemakartat. Juhlavuoden kunniaksi CD-ROMiin on lisätty nyt myös
Suomenmaan tilastollinen wuosikirja 1879, historiallista
kartta-aineistoa 1800- ja 1900-luvuilta sekä vuosikirjat 1999-2003.
CD-ROM on saatavana myös verkkopalveluna.
Poimintoja vuosikirjan sisällöstä:
- Vuonna 1879 Suomen väkiluku ylitti kahden miljoonan rajan.
Miljoona oli ylittynyt vuonna 1811, kolme miljoonaa vuonna 1912,
neljäs miljoona ylittyi vuonna 1950 ja viides vuonna 1991. Suomen
sota, koleravuodet, nälkävuodet, sisällissota, II maailmansota ja
Ruotsiin muutto vähensivät väkilukua. Nälkävuosista vuosi 1868 oli
synkin. Silloin väkiluku aleni 97 000:lla.
- Viime vuonna vastasyntyneen pojan elinajanodote oli 75,1 vuotta
ja tytön 81,8 vuotta. Ensimmäisen vuosikirjan ilmestymisen
aikoihin, vuosina 1871-1880 vastasyntyneillä poikalapsilla
elinajanodote oli 40,3 vuotta ja tytöillä 42,9 vuotta. Tyttöjen ja
poikien elinajan ero oli tuolloin kolmisen vuotta, nykyään se on
lähes seitsemän vuotta.
- Maita, joissa elinajanodote on alle 40-vuotta, ovat esim.
Mosambik (31 vuotta), Sambia (35 vuotta), Angola (37 vuotta) ja
Zimbabwe (39 vuotta).
- Vuonna 1922 autojen määrä oli 1 754 kpl, henkilöautoja niistä
oli 1 131. Autoistumisen kehityksen katkaisi sota-aika. Vuonna 1939
oli henkilöautoja 29 002 ja kaikkia autoja 51 771. Vuonna 1944 oli
rekisterissä henkilöautoja 4 028 ja kaikkia autoja 15 363. Sen
jälkeen määrä alkoi kasvaa, miljoonan henkilöauton raja ylittyi
vuonna 1976, kahden miljoonan raja vuonna 1998. Viime vuonna
henkilöautoja oli rekisterissä 2 274 577, kaikkia autoja 2 626
999.
- Vuonna 2003 suomalaisten 15-74-vuotiaiden tekemistä 2,6
miljoonasta vapaa-ajan yöpymisen sisältäneistä ulkomaanmatkoista
noin neljännes eli 671 000 matkaa tehtiin Viroon. Espanja oli
matkakohteista kakkosena (310 000 matkaa), Ruotsi kolmantena (309
000 matkaa), Venäjä neljäntenä (162 000 matkaa) ja Kreikka
viidentenä (128 000 matkaa).
- Talouden rakennemuutos vuodesta 1860 tähän päivään on ollut
huikea. Alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut 62
prosentista 3,5 prosenttiin, palvelujen osuus on kasvanut 22
prosentista 66 prosenttiin. Jalostuksen osuus vuonna 1860 oli 16
prosenttia ja vuonna 2003 se oli 30,5 prosenttia.
- Sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta oli toissa vuonna
26,4 prosenttia. Lamavuosina 1992-1994 tuo prosenttiosuus oli
keskimäärin 34 prosenttia. Työnantajien osuus sosiaalimenojen
rahoituksesta oli vuonna 1980 noin 50 prosenttia, vuonna 2002 se
oli 39 prosenttia. Valtion osuus oli 24 prosenttia molempina
vuosina. Kuntien osuus vuonna 1980 oli 13 prosenttia ja toissa
vuonna 20 prosenttia.
- Maailman väestöstä kristittyjä on noin kolmasosa, muslimeja 20
prosenttia, hinduja 13 prosenttia ja uskontokuntaan kuulumattomia
on 12,5 prosenttia.
Lähde. Suomen tilastollinen vuosikirja 2004.
Tilastokeskus.
Tilaukset: myynti@tilastokeskus.fi , p.
(09) 1734 2011
Tilastotori
Tiedote PDF-muodossa.
Vaihde (09) 17 341