Datajournalismia ei tulisi jättää yksin journalisteille

Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tulisi aktivoitua tarinoiden tuottajina, tuotettujen tarinoiden kriitikkoina ja journalistien yhteistyökumppaneina, kirjoittaa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Jussi Melkas kolumnissaan Tieto&trendit-lehdessä (7/2011).

Tieteellisessä ajattelussa ja tilastoajattelussa keskeistä on tiedon luotettavuus ja vertailukelpoisuus. Tilastotiedot valmistuvat ja varmistuvat hitaasti, samoin aineiston tulkinta ja analysointi vievät aikansa.

Medialla sen sijaan on ainainen kiire. Uutisiin sananmukaisesti etsitään uutta ja yllätyksellistä tietoa, nopealla aikataululla. Iskevyys, näkyvyys ja yksiselitteisyys luetaan hyvän uutisen kriteereiksi, mutta tieteelliselle ajattelulle ne ovat vieraita, kirjoittaa Melkas.

Avoimen datan tulkinnassa on vaaransa

Datajournalismi valtaa tutkijoilta ja tilastontekijöiltä jalansijaa jalostamattomien ja tulkitsemattomien aineistojen analysoinnissa ja raportoinnissa. Sinänsä kehitys on myönteistä: vihdoinkin tietoyhteiskunta alkaa tuottaa tietoa kaikelle kansalle. Vaarana on kuitenkin, että innokas toimittaja löytää tilastoaineistosta yhä useammin tarinoita, joita siellä ei ole.

Koska hyvillä tarinoilla – olivat ne sitten tosia tai epätosia – on varsinkin verkossa taipumus jäädä elämään, datajournalismia ei tulisi jättää toimittajien yksinoikeudeksi.

Mikä on kasvuyritys?

Kasvuyrityksiä kaivataan talouden nostajiksi, ja niiden tukemisen tärkeys yritysten alkutaipaleella ymmärretään. Aitojen kasvuyritysten tunnistaminen on kuitenkin haasteellinen tehtävä, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Merja Kiljunen ja Samuli Rikama. Yritykset saattavat kasvaa esimerkiksi konsernin sisäisten järjestelyiden takia.

Kasvuyritykset voidaan myös määritellä eri kriteereillä, esimerkiksi liikevaihdon tai henkilöstömäärän kasvun mukaan. Liikevaihdon käyttäminen kasvukriteerinä tuo selvästi suuremman joukon kasvuyrityksiä kuin valittaessa kasvukriteeriksi henkilöstömäärä. Vähintään 20 prosentin vuosittaiseen keskikasvuun ylsi Suomessa vuosina 2006–2009 liikevaihdon osalta 1 360 yritystä, kun henkilömäärän suhteen vastaavaan pystyi 665 yritystä.

Kasvuyritysten merkitys on selvästi suurin informaatiosektorilla. Vuonna 2008 kasvuyritykset vastasivat vajaasta 10 prosentista informaatiosektorin työllisyydestä ja liikevaihdosta. Tämä selittynee kuitenkin osittain ajanjaksoon 2006–2009 osuneilla yritysjärjestelyillä.

Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri (09) 1734 2785

Lue lehden muista aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta

Tilaukset: Tutustu lehteen tilaamalla se Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.

 


Päivitetty 1.11.2011