Politiikka ei innosta suomalaisia nuoria

Politiikka ei kiinnosta 14-vuotiaita suomalaisia nuoria yhtä paljon kuin monien muiden maiden nuoria. Suomalaiset nuoret eivät myöskään arvosta yhteiskunnallista toimintaa niin paljon kuin samanikäiset toverinsa 38 muussa maassa, kirjoittaa kehittämispäällikkö Irja Blomqvist Hyvinvointikatsaus-lehden uusimmassa numerossa.

Suomalaisista 14-vuotiaista nuorista 85 prosenttia arvelee kuitenkin äänestävänsä aikuisena sekä valtiollisissa vaaleissa että kuntavaaleissa. Suhteellisen harvat nuoret sen sijaan aikovat osallistua politiikkaan esimerkiksi ryhtymällä ehdokkaaksi, tekemällä vaalityötä tai liittymällä poliittiseen puolueeseen tai ammattiliittoon.

Nuorten passiivisuus ei johdu tiedonpuutteesta: suomalaisilla nuorilla on tanskalaisten ohella parhaat tiedot yhteiskunnallisista asioista.

Tiedot perustuvat kansainväliseen ICCS-tutkimukseen, jossa selvitettiin 38 maassa 14-vuotiaiden oppilaiden tietoja, taitoja ja asenteita yhteiskunnallisissa ja kansalaistoimintaan liittyvissä asioissa.

Nuorten kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan eräissä maissa. Skaalapisteet.*

Koulutetut tekevät eniten vapaaehtoistyötä

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vuonna 2009 vajaa kolmannes kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä oli tehnyt vapaaehtoistyötä tutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana. Tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana vapaaehtoistyöhön oli osallistunut lähes 40 prosenttia.

Vapaaehtoistyötä tekevät eniten ne, joilla on hyvä sosioekonominen asema ja koulutus. Maatalousyrittäjien vapaaehtoistyö on lisääntynyt selvästi: he tekevät vapaaehtoistyötä enemmän kuin mikään muu sosioekonominen ryhmä, ja heillä on runsaasti vastuu- ja luottamustehtäviä. Myös muut yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt tekevät runsaasti vapaaehtoistyötä.

Vastuu- tai luottamustehtäviä hoitaneiden osuus sukupuolen, iän, koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 1999 ja 2009. Prosenttia 15 vuotta täyttäneistä.

Lasten ja nuorten vapaaehtoistoiminta on vähentynyt kymmenessä vuodessa huomattavasti. Vielä kymmenen vuotta sitten 10–14-vuotiaista vapaaehtoistyötä teki lähes kolmannes, mutta vuonna 2009 enää alle viidesosa.

35–44-vuotiaat helsinkiläiset miehet aktiivisina eduskuntavaaleissa

Viime eduskuntavaaleissa eniten aktivoitui Helsingin vaalipiiri, jossa äänestäminen lisääntyi 4,4 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Edellisiin vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna miesten osallistuminen lisääntyi 6,1 ja naisten 2,4 prosenttiyksikköä.

Äänestysaktiivisuus Helsingissä vuosien 1999, 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleissa sukupuolen ja iän mukaan. Prosenttia.

  1999 1) 2003 2) 2007 3) 20114)
  M N Y M N Y M N Y M N Y
18–24 56 62 59 61 64 63 54 61 58 59 63 61
25–28 59 65 62 70 74 72 64 68 66 70 73 72
29–34 60 66 63 72 76 74 70 75 72 77 80 79
35–44 65 72 69 70 77 74 66 72 69 78 79 79
45–54 74 79 77 74 80 77 70 78 74 75 78 77
55–69 80 83 82 80 86 84 79 84 82 82 84 83
70– 78 70 72 76 73 74 77 73 74 81 72 75
 
Yhteensä 68,3 72,3 70,5 72,4 76,5 74,7 69,5 74,3 72,1 75,6 76,8 76,2
1) Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen keräämään yksilötason kokonaisaineistoon.
2) Martikainen ym. 2003. Äänestysalueen otoksen äänestysprosentti on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Helsingin äänestysprosentti.
3) Martikainen—Wass 2007. Äänestysalueotoksen äänestysprosentti on 1,0 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Helsingin äänestysprosentti.
4) Martikainen—Wass 2011 (aineisto). Äänestysalueen otoksen äänestysprosentti on 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Helsingin äänestysprosentti.

35–44-vuotiaiden miesten äänestysaktiivisuus kasvoi eniten, 12 prosenttiyksikköä. Tällä ryhmällä on suuri vaikutus perussuomalaisten kannatukseen, kirjoittaa tutkijatohtori Hanna Wass Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksesta.

Teemana kansalaisuus

Uusimman Hyvinvointikatsauksen teemana on kansalaisuus. Kansalaisuutta käsittelevien artikkelien lisäksi numerossa on kirjoituksia muun muassa perusturvan varassa elävien arjesta, syrjäytymisestä ja opiskelijoiden sosiaalisesta taustasta.

Artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta p. 09 1734 2011 tai myynti@tilastokeskus.fi. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.

Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala (Tilastokeskus) 09 1734 3604
Kehittämispäällikkö Irja Blomqvist (Tilastokeskus) 09 1734 3221
Tutkija Riitta Hanifi (Tilastokeskus) 09 1734 2946
Tutkijatohtori (Helsingin yliopisto) Hanna Wass 09 191 24919


Päivitetty 26.9.2011