Naiset aiempaa vaativammissa tehtävissä – palkkapussi ennallaan

Kansainvälisissä ja kansallisissa poliittisissa ohjelmissa – myös uudessa hallitusohjelmassa – tähdätään sukupuolten välisen palkkaeron kaventamiseen. Poliittisesta tahdosta ja toimista huolimatta palkkaerot säilyvät sitkeästi: naisten ja miesten välinen palkkaero on pysynyt Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuonna 2009 naisen keskiansio oli 81 prosenttia miehen keskiansiosta.

Naisten ansioiden osuus miesten ansioista 1995 – 2009

Ammattirakenteeseen liittyvät erot sukupuolten välillä ovat viime vuosina kaventuneet kaikilla työmarkkinasektoreilla. Erityisesti naisten osuus korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä on 2000-luvulla kasvanut, kirjoittaa Tilastokeskuksen asiantuntija Mika Idman Tieto&trendit-lehdessä.

Johtajista jo reilu kolmasosa on naisia. Muutos ei kuitenkaan näy naisjohtajien palkkapussissa: kun naisjohtajien ansiot olivat vuonna 2001 keskimäärin 78 prosenttia miesjohtajien keskiansiosta, vuonna 2009 vastaava osuus oli 79 prosenttia. Erityisasiantuntijoista naisia on enemmän kuin miehiä, mutta ammattiryhmässä naisten ja miesten välinen palkkaero jopa suurentunut.

Naisten ansioiden osuus miesten ansioista johtajilla ja asiantuntija-ammateissa 2001–2009

Verovalvonnan musta aukko

Harmaa talous yhdistetään useimmiten rakennus- ja ravintola-aloihin. Siksi eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen tulos yllättääkin: verottajalta salattujen tulojen suhteellinen osuus osoittautui kansainvälisessä sijoitustoiminnassa ylivoimaisesti suuremmaksi kuin harmaan talouden perinteisillä toimialoilla.

Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen osoittaa artikkelissaan, että verovalvonnan aukoista aiheutuu Suomelle vuosittain satojen miljoonien eurojen veromenetykset. Esimerkiksi sallimalla arvopaperiomistuksen nimettömyyden Suomi toimii Hirvosen mukaan tosiasiassa eräänlaisena veroparatiisivaltiona, joka ei pysty tehokkaasti valvomaan sen enempää omia kuin muidenkaan valtioiden verointressejä.

Viina on halpaa

Viinan vähittäismyyntihinta on reaalisesti yli 20 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Myös ravintolasta ostettu viina ja viini ovat nyt reaalisesti halvempaa kuin vuosikymmen sitten. Ravintolaolut sen sijaan on reilut kymmenen prosenttia kalliimpaa kuin vuonna 2000.

Alkoholin hinnankorotuspolitiikka on ollut portaittaista. Veroja on nostettu, kun on katsottu hintojen jääneen jälkeen yleisestä hintakehityksestä tai kun alkoholipolitiikan suuntaa on haluttu muuttaa. Hinnat ovat välillä jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä ja joskus taas nousseet selvästi nopeammin. Tilastokeskuksen hinta-asiantuntijan Ilkka Lehtisen mielestä alkoholiveron sitominen indeksiin takaisi tasaisemman reaalihintojen kehityksen.

Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri (09) 1734 2785

Lue lehden muista aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta

Tilaukset Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.


Päivitetty 6.9.2011