OECD tarjoaa kansalaisille elämänlaadun mittareita

Hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittaaminen – ja vertailu eri maiden välillä – on herättänyt viime aikoina talous- ja tilastotieteilijöiden keskuudessa runsaasti keskustelua."Päätimme ottaa askeleen eteenpäin ja esittää tätä varten konkreettisia indikaattoreita", kertoo Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tilasto-osaston johtaja Martine Durand Tieto&trendit-lehden haastattelussa.

OECD on koonnut yhdessä kansallisten tilastoviranomaisten kanssa suuren joukon hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittareita ja luonut niiden pohjalta verkkosivuilleen interaktiivisen palvelun, jossa jokainen voi rakentaa oman "Paremman elämän indeksinsä" (Better Life Index). Durand painottaa, että tavoitteena on selvittää nimenomaan kansalaisten tärkeiksi kokemia asioita eri maissa.

OECD on markkinoinut Better Life Index -palveluaan aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa ja saanut sitä kautta runsaasti palautetta."Kaikkiin kysymyksiin emme voi vastata suoraan, mutta pystymme toimimaan välittäjänä kansalaisten ja hallitusten välissä", kertoo työstä vastannut yksikönpäällikkö Romina Boarini.

Velkapommi tikittää myös USA:ssa

USA:n 14,3 biljoonan dollarin lakisääteinen velkakatto ylittyi 16. toukokuuta. Vuoden 2011 lopussa julkisen velan odotetaan ylittävän 103 prosenttia USA:n bruttokansantuotteesta.

Viimeaikaiset velan lisäykset johtuvat taloudellisesta taantumasta ja finanssisektorin pelastuspaketeista. Seuraavan kymmenen vuoden aikana velkataakasta yli puolet selittyy Irakin ja Afganistanin sodilla, mutta huomattava osa George W. Bushin kauden veroleikkauksilla. Veroleikkaukset ovat merkinneet minimaalista tukea taloudelliselle elpymiselle, mutta maksimaalista tukea USA:n syventyville tuloeroille, kirjoittaa Dan Steinbock.

Nykyisin Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmän kustannukset ovat liki kaksinkertaiset esimerkiksi Pohjoismaihin verrattuna. Kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen kiihtyy 2010-luvun puolivälistä lähtien, USA:n velkaongelma uhkaa paisua ennennäkemättömällä tavalla.

Kirjastojen käyttö vähentynyt

Yleensä lama on lisännyt kirjastojen käyttöä. Suomessa talouskriisi ei kuitenkaan näytä kasvattaneen kirjastojen suosiota, kirjoittaa Tilastokeskuksen asiantuntija Aku Alanen.

Kirjojen lainaus kääntyi laskuun jo vuoden 2004 jälkeen. Myös kirjastoissa käynnit ovat vähentyneet. Tärkein yksittäinen selittäjä on oletettavasti Internetin käytön kasvu – digitaaliset kirjastokäynnit ovatkin lisääntyneet.

Kirjastojen hiipuvasta suosiosta huolimatta Suomi on edelleen kirjastojen käytön kärkimaa.

Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri (09) 1734 2785

Lue lehden muista aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta

Tilaukset: Tutustu lehteen tilaamalla se Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta.

 


Päivitetty 30.6.2011