Sepelvaltimotauti edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy

Suomalaisia kuolee eniten verenkiertoelinten sairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin ja aivoverisuonten sairauksiin, kirjoittaa erikoistutkija Irmeli Penttilä Hyvinvointikatsaus-lehdessä. Viime vuosikymmeninä verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamat kuolemat ovat huomattavasti vähentyneet etenkin keski-ikäisillä. Vielä 40 vuotta sitten yli puolet kuolleista menehtyi verenkiertoelinten sairauksiin, nykyisin enää runsaat kaksi viidestä.

Sepelvaltimotauteihin kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden 1969–2009

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Aivoverenkierron häiriöihin kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden 1969–2009

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Alkoholin aiheuttamista sairauksista on tullut uusia kansantauteja. Niihin on kuollut viime vuosina erityisesti parhaassa työiässä olevia miehiä, mutta myös työikäisistä naisista entistä useampi kuolee alkoholinkäytön vuoksi. Ikääntyneillä puolestaan dementia ja Alzheimerin tauti ovat yhä yleisempiä kuolemansyitä.

Tuloryhmien välillä suuria terveyseroja

Hyvätuloinen väestö voi nauttia pitkästä elämästä muita terveempänä, kirjoittaa erikoistutkija Hannele Sauli. Suomessa tuloryhmien välillä on eroja esimerkiksi elinajanodotteessa ja pitkäaikaisten terveyshaittojen esiintyvyydessä. Pienituloisimpaan tuloviidennekseen kuuluvan elinajanodote on 12 vuotta lyhyempi kuin hyvätuloisimpaan tuloviidennekseen kuuluvan.

Myös useassa Euroopan maassa tehty tutkimus osoittaa, että tuloeroihin liittyy terveydellistä eriarvoisuutta. Pienituloiset pitävät terveyttään huonona keskimäärin kolme kertaa useammin kuin hyvätuloiset, Suomessa jopa neljä kertaa useammin. Tuloryhmien väliset erot ovat vielä suurempia Itä-Euroopan ja Baltian maissa.

Terveyttään huonona tai erittäin huonona pitävien osuus suuri- ja pienituloisimmissa tuloviidenneksissä Euroopan maissa 2009, %. 16 vuotta täyttäneet.

Lähde: EU-SILC.

Kotouttamissuunnitelmat auttavat maahanmuuttajia työllistymään

Vuonna 1999 tuli voimaan maahanmuuttajia koskeva kotouttamislaki. Johtava ekonomisti Kari Hämäläinen ja erikoistutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta tarkastelevat laissa säädettyjen kotouttamissuunnitelmien vaikuttavuutta. Heidän mukaansa kotouttamissuunnitelmat paransivat maahanmuuttajien menestystä työmarkkinoilla ja vähensivät riippuvuutta tulonsiirroista.

Teemoina terveys ja maahanmuutto

Uusimman Hyvinvointikatsauksen 2/2011 teemoja ovat terveys ja maahanmuutto. Lehdessä käsitellään muun muassa koululaisten ja opiskelijoiden terveydentilaa, työllisten kuolleisuutta sekä kotitalouksien terveydenhoitomenoja. Lehden artikkeleissa käsitellään myös maahanmuuttajien liikkuvuutta ja maahanmuuttajien lasten koulumenestystä.

Artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta p. 09 1734 2011 tai myynti@tilastokeskus.fi. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.

Lisätietoja:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala 09 1734 3604
Erikoistutkija Irmeli Penttilä (Tilastokeskus) 09 1734 3253
Erikoistutkija Matti Sarvimäki (VATT) 040 304 5515
Erikoistutkija Hannele Sauli (Tilastokeskus) 09 1734 3497


Päivitetty 30.5.2011