Verot vauhdittavat inflaatiota

EU-maiden inflaatio ei johdu talouden ylikuumenemisesta, vaan veronkorotuksista ja kansainvälisiltä markkinoilta tulevista hintapaineista, kirjoittaa Tilastokeskuksen inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtinen Tieto&trendit -lehdessä. Ilman veronkorotusten ja kansainvälisen inflaation vaikutuksia markkinainflaatio on puolentoista prosentin paikkeilla, lähellä Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitetasoa.

Korkopäätökset pitäisikin Ilkka Lehtisen mielestä tehdä indeksillä, josta on poistettu veronkorotusten vaikutus. EU-maiden budjettien krooninen alijäämä on pakottanut hallitukset nostamaan arvonlisä- tai hyödykeveroja. Verojen korotukset näkyvät tavallisessa Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä, mutta eivät sen uudessa, kiintein veroin lasketussa versiossa. EKP on sitonut rahapolitiikkansa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehitykseen.

Keskuspankin tarkoituksena on kuitenkin seurata ja hillitä markkinainflaatiota, ei hallitusten veropolitiikkaa. Nyt ohjauskorkoa nostetaan, kun talousvaikeuksissa olevat hallitukset nostavat välillisiä veroja. Tästä tulee kierre, joka pitäisi ehdottomasti katkaista, Lehtinen toteaa.

Monissa maissa välillisten verojen korotukset ovat merkittävä syy nopeaan inflaatioon. Esimerkiksi Kreikassa on tällä hetkellä lähes puhdas veroinflaatio. Kuluttajahintojen vuosimuutos ilman verojen korotuksia on nolla.

Taitettu indeksi tuo eläkkeisiin paremmat korotukset

Kirosanana vaalien alla hoettu taitettu indeksi onkin jatkossa vaihteeksi edullinen eläkeläisille. Työeläkkeet on sidottu indeksiin, jossa palkkaindeksillä on 20 prosentin ja kuluttajahintaindeksillä 80 prosentin paino. Useimpina vuosina palkkaindeksi on noussut enemmän kuin kuluttajahintaindeksi, ja näin eläkkeet ovat nousseet hitaammin kuin palkat.

Tällä hetkellä Euroopassa on meneillään talouden vaihe, jossa palkat ovat useana vuonna nousseet vähemmän kuin hinnat, jolloin palkkojen reaalinen ostovoima on laskenut. Tällöin taitettu indeksi nousee nopeammin kuin palkat ja on siis eläkeläisille edullinen.

Tämän hetken hinta- ja palkkaennusteiden mukaan taitettu indeksi nousee 1.1.2012 reilut 3,5 prosenttia, kun palkkojen vuosimuutos on samaan aikaan 2–2,5 prosenttia. Ensi vuoden alussa uusi hallitus saa hyvän lähdön ja keskustelu taitetun indeksin ongelmista voi laantua – ainakin hetkeksi, kirjoittaa Ilkka Lehtinen.

Suomessa hintapaineita, Ruotsissako ei

Kuluttajahinnat nousevat Suomessa tällä hetkellä nopeammin kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin, ja syytä sysätään energian ja ruuan globaalille hintojen nousulle. Sama paine ei kuitenkaan näytä koskevan Ruotsia, jossa esimerkiksi energiatuotteiden hinnat ovat vuodessa nousseet vajaat kuusi prosenttia. Vaikka Suomessa energiatuotteiden hintojen noususta puhdistettaisiin verojen nousun osuus, markkinahintojen vuosinousu on edelleen lähes 12 prosenttia.

Ruuan hinta nousee Suomessa selkeästi nopeimmin vanhoista EU-maista. "Ehkä meidän pitäisi tuoda enemmän elintarvikkeita Ruotsista", Ilkka Lehtinen toteaa.

Alv-laskuri näyttää inflaatio- ja budjettivaikutukset

Tieto&trendit-lehden nettisivulla julkaistaan inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtisen kehittämä alv-laskuri, jolla voi kokeilla, miten erisuuruiset arvonlisäveron muutokset vaikuttavat valtion tuloihin ja kuluttajahintaindeksiin. Laskelma perustuu nykyiseen kuluttajahintaindeksiin ja alv-kertymään. Laskelmat eivät ole aivan täsmällisiä, mutta antavat kohtuulisen tarkan kuvan verokannan muutoksen vaikutuksista.

Laskurin tuottamat arviot eivät ole virallisia inflaatiolukuja ja vastuu niiden jatkokäytöstä on laskurin käyttäjällä.

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen (09) 1734 3478

Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri (09) 1734 2785

Lue lehden muista aiheista Tieto&trendit -lehden sivuilta

Tilaukset: Tutustu lehteen tilaamalla se Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi. Voit myös ostaa lehden Akateemisesta kirjakaupasta. 


Päivitetty 24.5.2011