Julkiset palvelut lisäävät kotitalouksien tuloja 35 prosenttia

Kansantalouden tilinpito tarjoaa bruttokansantuotteen lisäksi mittareita, jotka kuvaavat kotitalouksien taloudellista hyvinvointia, kirjoittaa yliaktuaari Olli Savela Hyvinvointikatsaus-lehdessä 1/2011. Tällaisia mittareita ovat kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo ja todellinen yksilöllinen kulutus, jotka sisältävät myös pääosan julkisen sektorin tuottamista palveluista. Vuonna 1975 kotitalouksien oikaistu tulo oli nimellisesti 23 prosenttia suurempi, mutta vuonna 2009 jo 35 prosenttia suurempi kuin oikaisematon käytettävissä oleva tulo.

Kotitalouksien oikaisemattoman ja oikaistun käytettävissä olevan tulon osuus koko kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta vuosina 1975–2009, prosenttia

Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.

Kotitalouksien osuus koko kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta on huomattava. Kotitalouksien osuus kansantalouden käytettävissä olevasta tulosta on ollut viime vuosina noin 60 prosenttia ja julkisen sektorin osuus noin 30 prosenttia lamavuosia lukuun ottamatta.

Suomessa tuloerot selvästi suuremmat kuin 20 vuotta sitten

Suomessa tuloerot ovat kasvaneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana enemmän kuin muissa OECD-maissa. Suurimpina syinä kasvuun ovat osinkotulojen ja myyntivoittojen raju kasvu, verotuksen progression lieveneminen sekä ansio- ja pääomatulojen erilainen verokohtelu, kirjoittaa suunnittelija Pekka Ruotsalainen.

Tuloerojen kasvu ei johdu pelkästään suuri- ja pienituloisten tulojen etääntymisestä toisistaan. Tuloerot ovat kasvaneet selvästi myös keskituloisten joukossa. Keskeinen kysymys onkin, millainen tasapaino halutaan verojärjestelmän ja tuloerojen kehityksen välille. Kevyempi ja vähemmän progressiivinen verotus ja tuloerojen kaventaminen on mahdotonta saavuttaa samanaikaisesti.

Tuloerojen muutokset vuosina 1995–2009

Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto. Tilastokeskus

Pelkät tulot eivät kuvaa toimeentulon riittävyyttä

Ihmisten omat arviot toimeentulovaikeuksistaan ja taloudellisesta selviytymisestään täydentävät objektiivista tuloista saatua tietoa, toteaa erikoistutkija Marie Reijo. Asumisen kalleus, velkaantuminen ja ansiotulojen epävarmuus ovat usein toimeentulovaikeuksien taustalla. Työttömyys, mutta myös yrittäjänä toiminen lisäävät toimeentulo-ongelmien kokemista.

Vaihtoehtoja hyvinvoinnin mittaamiseen

Hyvinvointi on nostettu esiin talouden rinnalle erityisesti kansainvälisissä järjestöissä kuten OECD:ssä ja EU:ssa. Hyvinvoinnin mittaaminen mainitaan myös Suomen hallitusohjelmassa. Uusimmassa Hyvinvointikatsauksessa tutkijat kuvaavat hyvinvoinnin käsitettä ja sen mittaamisen ongelmia sekä esittelevät olemassa olevia mittareita uusimpien aineistojen perusteella.

Hyvinvointiteemaa käsitellään myös artikkeleissa, joiden aiheina ovat kestävän kehityksen mittaaminen, Suomen asema kansainvälisessä tulovertailussa, hyvinvointimallin kannatus väestön keskuudessa sekä ikääntyvien kansalaisten panos kotitalous- ja vapaaehtoispalveluiden tuotannossa. Lisäksi pohditaan subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamisen mahdollisuuksia.

Muista artikkeleista löytyy tietoa lehdestä ja Tilastokeskuksen Internet-sivuilta.

Hyvinvointikatsaus julkistetaan Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin -seminaarissa 7.3.2011.

Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi tai ostaa Akateemisesta kirjakaupasta.

Lisätietoja artikkeleista:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala p. 09 1734 3604
Suunnittelija Pekka Ruotsalainen p. 09 1734 2610
Yliaktuaari Olli Savela p. 09 1734 3316
Erikoistutkija Marie Reijo p. 09 1734 2547


Päivitetty 7.3.2011