Suurituloisuus on pysyvämpää kuin pienituloisuus
Siirtyminen alimmasta tuloryhmästä ylimpään ja päinvastoin on melko harvinaista, kirjoittaa suunnittelija Pekka Ruotsalainen uusimmassa Hyvinvointikatsaus-lehdessä. Hän on tarkastellut vuosien 1998 - 2008 välistä tuloliikkuvuutta Tilastokeskuksen uusilla aineistoilla, joilla kyetään entistä paremmin kuvaamaan yksilöiden taloudellisen hyvinvoinnin muutoksia.
Suuri osa ylimmässä tuloryhmässä pysyneistä on syntynyt 1940-luvun jälkipuoliskolla eli he kuuluvat suuriin ikäluokkiin. Tässä joukossa on tasapuolisesti sekä naisia että miehiä.
Alimpiin tuloryhmiin juuttuneista yli puolet on naisia. Iäkkäät naiset kuuluvat pienituloisuuden riskiryhmään. Tilastojen valossa heikoimmassa asemassa ovat ennen vuotta 1930 syntyneet naiset, joiden pääasiallinen tulonlähde on pieni kansaneläke. Lisäksi he asuvat useimmiten yksin, eivätkä voi turvautua perheenjäsenten apuun.
Moni pienituloiseksi jäänyt mies on syntynyt 1940-luvun lopussa tai 1950-luvun alussa ja syrjäytynyt työelämästä. Työttömyyskorvaukset olivat näillä miehillä 50-vuotiaina pääasiallinen tulonlähde, mutta kymmenen vuotta myöhemmin korvaukset ovat vaihtuneet työkyvyttömyysetuuksiksi.
Alimmassa tulokymmenyksessä pysyneiden naisten ja miesten osuus kaikista vuosina 1998 - 2008 tutkimuksessa mukana olleista henkilöistä, %
Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto. Tilastokeskus.
Nuoret haluaisivat lisää työtä, moni olisi valmis myös vähentämään
Joka neljäs työssä oleva on tyytymätön työtuntiensa määrään: osa haluaisi tehdä nykyistä vähemmän työtä, osa enemmän. Monista yrityksistä huolimatta työelämässä ei ole onnistuttu kehittämään työtä tasaavia toimintatapoja, kirjoittaa yliaktuaari Laura Hulkko.
Enemmän työtunteja haluaisivat erityisesti nuoret alle 25-vuotiaat työlliset. Samaan aikaan lähes joka viides 35 vuotta täyttänyt työllinen toivoisi nykyistä lyhyempää työaikaa, vaikka palkka pienenisi. Yhtä usein työajan lyhentämistä toivovat myös 55 vuotta täyttäneet, jotka puolestaan haaveilevat osa-aikaeläkkeelle pääsystä.
Yllättäen valtaosa enemmän työtunteja toivovista tekee kokoaikatyötä ja jopa normaalin pituista 38 - 40 tunnin työviikkoa. Lisätyön tarve kuvaa epäilemättä sitä, että kokoaikatyönkään tuloilla ei aina tulla toimeen, Hulkko toteaa.
Työajan lyhentämistoiveet ovat selvästi yleisempiä yrittäjillä kuin palkansaajilla. Yrittäjistä yli neljännes haluaa lyhentää työaikaansa, mutta palkansaajista vain 13 prosenttia. Yrittäjät tekevätkin pitkää työpäivää: lähes puolet heistä työskentelee tavallisesti viikossa yli 40 tuntia ja kolmannes vähintään 50 tuntia.
Työllisten tyytyväisyys nykyiseen viikkotyöaikaan iän mukaan vuonna 2009, %
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Hyvinvointikatsaus 20 vuotta
Uusin Hyvinvointikatsaus on lehden 20-vuotisjuhlanumero. Juhlanumeron teemana on oikeudenmukaisuus ja sitä tarkastellaan niin tulonjaon, työelämän kuin koulutuksenkin näkökulmasta. Lisäksi lehdessä on keskustelua elinolotilastojen tulevaisuudesta ja tilastomenetelmistä.
Muista artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Internet-sivuiltamme.
Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi tai ostaa Akateemisesta kirjakaupasta.
Lisätietoja artikkeleista:
Suunnittelija Pekka Ruotsalainen
(09 ) 1734 2610
Yliaktuaari Laura Hulkko (09) 1734 2611
Päätoimittaja Riitta Harala (09) 1734 3604
Päivitetty 16.3.2010
Linkkipolku
Olet sivulla: Etusivu > Ajankohtaista > Uutisia ja tiedotteita > Suurituloisuus on pysyvämpää kuin pienituloisuusNavigointi
- Viikkokalenterit
- Tilastojen julkistamiskalenteri
- Uutisia ja tiedotteita
- Uutisviestit
- Uutis- ja ajankohtaispalvelut
- Mediapalvelu
- Tapahtumia
- Avoimet työpaikat
Vaihde (09) 17 341