Haku
Suomalaisten kulutus on jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Samalla entistä suurempaa osaa kulutuksesta voidaan pitää välttämättömänä, kirjoittaa Kirsti Ahlqvist uudessa Hyvinvointikatsaus-lehdessä.
Välttämättömäksi on yleensä määritelty sellainen kulutus, joka ei kovin paljon vaihtele tulojen mukaan, kuten elintarvikkeet, vaatetus ja asumiskulutus. Se, millaista kulutusta kulloinkin pidetään välttämättömänä, riippuu kuitenkin esimerkiksi ajankohdasta ja yleisestä tulotasosta. Esimerkiksi 1900-luvun alussa perheille välttämättömäksi määriteltiin lasten koulutuksesta, kirjallisuudesta, lehdistä tai vakuutusmaksuista aiheutuvia menoja, joista suuri osa hoituu nykyisin julkisin varoin.
Nykyisin välttämättömyyksiä ovat vaikkapa lukuisat tiedonvälitykseen liittyvät laitteet, joita tarvitaan yhteydenpitoon ympäröivän maailman kanssa. Välttämättömyyskulutuksen ja vapaavalintaisen kulutuksen välille ei enää olekaan aiheellista tehdä suurta eroa, vaan entistä suurempi osa nykykulutuksesta on syytä luokitella välttämättömäksi, Ahlqvist kirjoittaa.
Ikääntyvien kotitalouksien kulutuksessa ei ole suuria rakenteellisia eroja, kirjoittaa Eläketurvakeskuksen ekonomisti Kati Ahonen. Eläkkeellä olevien 55 vuotta täyttäneiden talouksien kulutusmenoista asumiseen ja elintarvikkeisiin menee hieman suurempi osa kuin samanikäisten työssäkäyvien talouksissa. Työssäkäyvien talouksien liikennemenot ovat kuitenkin hieman suuremmat, joten esimerkiksi vapaa-aikaan ja muuhun kulutukseen jää yhtä suuri siivu.
Työssäkäyvien talouksien kulutusmenot ovat kuitenkin suuremmat kuin eläkkeellä olevien. Erityisesti 55 - 59-vuotiaiden ikäryhmässä eläkeläistalouksien ja työssäkäyvien talouksien kulutustasossa on eroja. Tämä johtunee siitä, että alle 60-vuotiaista eläkeläisistä suuri osa on työkyvyttömyyseläkeläisiä. 60 - 64-vuotiaiden talouksien väliset kulutustason erot ovat pienemmät, sillä 60 vuotta täyttäneistä eläkeläistalouksista suuri osa on pitkän työnuran tehneitä vanhuuseläkeläisiä.
Pienet erot eläkeläis- ja työssäkäyntitalouksien välillä selittyvät talouksien "pehmeällä" siirtymisellä eläkkeelle: kotitalouden jäsenet siirtyvät eläkkeelle usein eri aikaan ja eri syistä. Myös työntekoa voidaan vähentää esimerkiksi osa-aikaeläkkeen muodossa hiljakseen, Ahonen kirjoittaa.
Uuden Hyvinvointikatsaus-lehden 4/2009 teemana on kulutus. Lehdessä käsitellään esimerkiksi lamaa ja kulutusta, eurooppalaisten kulutuseroja sekä terveyspalveluja. Lisäksi lehdessä on lukuisia tilastojen ja tutkimuksen laatuun pureutuvia artikkeleita.
Muista artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Internet-sivuiltamme.
Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi tai ostaa Akateemisesta kirjakaupasta.
Lisätietoja artikkeleista:
Erikoistutkija Kirsti Ahlqvist (09) 1734
3412
Ekonomisti Kati Ahonen (ETK) 010 7511 2539
Päätoimittaja Riitta Harala (09) 1734 3604
Päivitetty 14.12.2009
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |