Haku
Ihmisten hyvinvointia ei voida kuvata yhdellä tunnusluvulla, korostavat maailmankuulut tiedemiehet, mm. talousnobelistit Joseph Stiglitz ja Amartya Sen, presidentti Sarkozylle syyskuussa luovuttamassaan raportissa. Taloudellinen suorituskyky ja elintaso ovat tärkeitä osakuvauksia ihmisten hyvinvoinnin edellytyksistä, mutta elämisen laatuun kuuluu myös aineettomia ilmiöitä. Kestävän kehityksen mittaaminen kaikilla elämänaloilla vaatisi monenlaisten yhteismitattomien asioiden yhdistelyä, kommentoivat Tilastokeskuksen asiantuntijat Eeva Hamunen, Hannele Sauli ja Leo Kolttola Tieto&trendit-lehdessä.
Raportti on herättänyt Suomessa jo keskustelua. Sen sanoma on kuitenkin edelleen ymmärretty väärin: useat komitean työtä kommentoineet ovat painottaneet taas kerran yhtä ainoaa mittaria GPI:tä (Genuine Progress Indicator) bkt:n korvaajana eivätkä ole nähneet, että raportissa tunnistetaan hyvinvoinnin ja onnellisuuden moniulotteisuus. Sen mittaamiseksi tarvitaan useita erilaisia indikaattoreita.
Raportti tuo esiin tilastoissa jo nyt olevia aineellisen elintason, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mittareita ja kehittämiseen liittyviä hankkeita, mutta asettaa myös suuria, osittain epärealistisiakin haasteita tilastotuotannon kehittämiselle.
Pohjoismaissa ja Hollannissa merkittävä osa yritystoiminnasta on tuoreen tilastovertailun mukaan ulkomaisomisteisten yritysten hallussa. Huomattava osa ulkomaisesta omistuksesta on peräisin lähialueilta kuten muista Pohjoismaista. Perustellusti voidaan siis puhua myös jonkinlaisesta alueellistumisesta globalisaation sijaan, kirjoittaa yliaktuaari Samuli Rikama Tilastokeskuksesta.
Ruotsissa ulkomaisten yritysten merkitys on vertailumaista selvästi suurin. Runsas neljännes Ruotsin yksityisen sektorin henkilöstöstä työskentelee yrityksessä, joka on ulkomaisessa omistuksessa.
EU:n tutkimuspääosaston varapääjohtaja Anneli Pauli perää suomalaisilta aktiivista otetta EU:n tutkimuspolitiikassa. "Suomella on paljon annettavaa tutkimuspuolella EU:lle. Monet Euroopan tasolla suhteellisen uusina ajettavat asiat on tehty Suomessa jo ajat sitten. Asiantuntemuksensa ja kokemuksensa puolesta Suomi pystyisi ottamaan huomattavasti nykyistä näkyvämmän roolin, mutta valitettavasti julkinen sektori panostaa liian vähän resursseja EU-yhteistyöhön tutkimuspolitiikassa", sanoo Anneli Pauli Tieto&trendit-lehdelle antamassaan haastattelussa.
ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkmanin mukaan meneillään olevasta talouskriisistä on talouspoliittisen ajattelun kannalta paljon opittavaa. Kriisi antaa aihetta näkemysten tarkistamiseen. Korkman pohtii kirjoituksessaan talouskriisiä ja sen vaikutuksia J.M. Keynesin oppien näkökulmasta.
Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri, Tilastokeskus, p. (09) 1734
2785.
Tarkempia kirjoittajatietoja löytyy lehdestä.
Lue lisää aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta
Tilaukset: Tilastotori tai myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi
Päivitetty 11.11.2009
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |