Haku
Ruuan hinta voisi laskea enemmänkin kuin lokakuun alussa tapahtuvan arvonlisäveron alenemisen verran, kirjoittaa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tieto&trendit-lehdessä. Elintarvikkeet kallistuivat nopeasti, kun tuotantokustannukset pari vuotta sitten nousivat rajusti. Ruoka ei ole kuitenkaan vastaavasti halventunut, vaikka kustannukset ovat sittemmin laskeneet. Erityisesti tämä viive koskee mylly- ja maitotuotteita. Viiveen ansiosta katteet ovat viimeisen kahden vuoden aikana parantuneet selvästi elintarvikeketjussa maatilan portilta kaupan kassalle.
Yksittäisistä tuotteista eniten ovat viimeisen kahden vuoden aikana nousseet vehnäjauhot, 55 prosenttia, vaikka kustannusmuutosten mukaan niiden hinnan pitäisi olla nyt lähes sama kuin kaksi vuotta sitten.
Ruuan hinnoittelussa tuntuu toimivan niin sanottu höyhenteoria. Kun maailmanmarkkinahinnat ja tuotantokustannukset kipuavat ylös, kuluttajahinnat nousevat täysimääräisesti ja nopeasti. Kun kustannukset laskevat, hintojen lasku on hidasta kuin höyhenen pudotus.
Vielä vuosi sitten Venäjä asetti viralliseksi tavoitteekseen nousta maailman viidenneksi suurimmaksi kansantaloudeksi vuoteen 2020 mennessä. Talouskriisin myötä odotukset romahtivat: Venäjä saattaa menettää jopa viidenneksen vuodelle 2013 ennustetusta kansantulostaan. Kriisin keskellä kulutusta suojellaan, mutta investointien annetaan romahtaa. Poliittisen vakauden kannalta linjavalinta voi olla ymmärrettävä, mutta kuinka kasvavan ja uudenaikaistuvan talouden perusta voidaan rakentaa vähillä investoinneilla, kysyy Suomen Pankin johtava neuvonantaja Pekka Sutela.
Ennusteet Venäjän lähitulevaisuuden talouskehityksestä vaihtelevat suuresti. Optimistisimmat uskovat bkt:n laskun jäävän tänä vuonna noin 3 prosenttiin, mutta synkimmissä arvioissa tuotanto pienenee yli 8 prosenttia. Ennustelukuja kiinnostavampaa on kuitenkin se, millaisia riskejä kehityksessä nähdään, kirjoittaa Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin ekonomisti Jouko Rautava. Epävarmuuksien listalla päällimmäisinä ovat kansainvälisen tilanteen huononeminen ja siihen liittyvä energian ja raaka-aineiden hintojen mahdollinen lasku.
Työllisyysnäkymät ovat maamme kunnissa lähes yhtä heikot kuin syksyllä 1991, arvioivat kuntien päättäjät kesän korvalla. Toukokuun aluebarometrin tulosten perusteella myös ensi vuodesta odotetaan vaikeaa, etenkin Helsingin metropolialueella. Kuntapäättäjien näkemyksistä kirjoittaa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Vesa Virtanen.
Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri, Tilastokeskus, p. (09) 1734
2785.
Tarkempia kirjoittajatietoja löytyy lehdestä.
Lue lisää aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta
Tilaukset: Tilastotori tai myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi
Päivitetty 8.9.2009
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |